Aurinkosähköjärjestelmiä putkahtelee työmaille kuin korvasieniä keväiselle hakkuuaukealle. Pientalokohteiden lisäksi se on yhä useammin osa myös kerrostalojen, kauppakeskusten tai teollisuuskiinteistöjen korjaushanketta.

Turkulaisen aravavuokrataloyhtiö Jyrkkälänpolulla päätettiin lisätä aurinkosähköjärjestelmä osaksi kiinteistön sähköjärjestelmää samalla, kun kiinteistössä tehtiin massiiviset korjaukset. Monet syyt kannustivat uuden energiamuodon pariin.

”Taloyhtiössä haluttiin ottaa käyttöön innovatiivinen tapa tuottaa sähköä. Aurinkosähköratkaisuun päädyttiin, koska se on ympäristövastuullinen tapa tuottaa energiaa kiinteistön omiin tarpeisiin. Toinen tärkeä asia on se, että aurinkopaneelit olivat järkevä vaihtoehto, kun talojen julkisivut joka tapauksessa uusittiin. Ne ovat näyttävän näköisiä sen lisäksi, että tuottavat energiaa”, Jyrkkälänpolun allianssihankkeen pääurakoitsijan Consti Korjausurakoinnin aluejohtaja Jukka Lehtonen sanoo.

Jyrkkälänpolulle toteutettu, talojen seinäpintoihin asennettu, aurinkosähköjärjestelmä on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Aurinkopaneelit asennettiin kahteen 17 talosta. Niiden tuottama sähkö käytetään alueen talojen kiinteistösähkönä, pääasiassa ilmanvaihtoon ja viilennykseen. Lisäksi sillä toimivat esimerkiksi talosaunojen kiukaat ja hissit, yleisten tilojen ja kerhotilojen valaistus.

”Sähkösuunnittelun näkökulmasta aurinkosähköjärjestelmä on järkevä toteuttaa silloin, kun sillä tuotetulla energialla on kiinteistössä suoraa käyttöä. Tässä kohteessa hankintaa tuki lisäksi se, että koko alueen kiinteistösähköverkko uusittiin, jolloin aurinkosähköä pystytään jakamaan laajemmallekin kuin niihin taloihin, joissa sitä tuotetaan”, Jyrkkälänpolun aurinkosähköjärjestelmien suunnittelusta vastannut Wise Groupin sähkösuunnittelija Tuomas Kilpi sanoo.

Aurinkosähköjärjestelmän tuottamaa energiatuotantoa seurataan reaaliaikaisesti ja siitä lasketaan järjestelmän takaisinmaksuaikaa. Alustavien laskelmien mukaan järjestelmä maksaa itsensä takaisin sähköenergian nykyhinnoilla noin 15 vuodessa.

Kesäkuuman viilennykseen

Energiaa käytetään ensisijaisesti kiinteistöjen ilmanvaihtoon. Näin aurinkoenergiaa päästään hyödyntämään maksimaalisesti kesäkaudella, kun aurinkovoimalan energiatuotanto on suurimmillaan.

”Energiaa käytetään erityisesti kesällä eniten lämpenevien kolmen rakennuksen etelänpuoleisten tilojen tuloilman viilentämiseen”, Lehtonen sanoo.

Sähkölaitoksen tulee olla tietoinen, että kiinteistössä on aurinkosähköjärjestelmä.

”Lähtökohtana on, että kaikki tuotettu sähkö käytetään itse”, Kilpi sanoo.

Kahden aurinkopaneeliseinän vuosituotoksi on laskettu 28 megawattituntia. Paneeleita on seinissä 368 kappaletta, ja ne peittävät 133 neliötä julkisivua. Jyrkkälässä käytettiin StoVentec Artline Inlay -aurinkopaneeleja, nimellisteholtaan 80 wattia. Paneelien nimellinen yhteisteho on 29,4 kilowattia. Invertterit ovat tyyppimerkiltään Fronius IG Plus 120V-3. Aurinkosähköjärjestelmän toimitti ja asensi UTU.

Energian varastointi puolittaa takaisinmaksuajan

Aurinkosähköjärjestelmien laskennalliset takaisinmaksuajat ovat 10–15 vuotta.

”Aurinkopaneelien hinnat laskevat ja standardijärjestelmien tehot nousevat jatkuvasti. Uusinta uutta on laajennettu energiajärjestelmämme, jonka ansiosta takaisinmaksuaika voidaan puolittaa 10–15 vuodesta jopa viiteen vuoteen. Ideana on energian aito varastointi ja se, että kiinteistön eri järjestelmistä tehdään mikroverkko. Tästä verkosta tarjoamme Fingridille häiriöreserviä”, Siemensin kiinteistötehokkuudesta vastaavan yksikön päällikkö Anssi Laaksonen kertoo.

Siemensillä on jo muutamia tätä tekniikkaa hyödyntäviä projektitoimituksia meneillään.

Siemens voi rahoittaa järjestelmän hankinnan. Hankinnan tekee houkuttelevaksi se, että toiminnasta jää euroja aurinkosähköjärjestelmän haltijalle.

”Kuukausilaskumme asiakkaalle on pienempi kuin se, mitä asiakkaan saamat kuukausittaiset hyödyt ovat. Näin asiakas saa järjestelmän opex-positiivisesti, mikä lyhentää merkittävästi sen takaisinmaksuaikaa. Lisäksi energia on taatusti uusiutuvaa ja energiatuotanto on omavaraisuuden myötä erittäin käyttövarmaa”, Laaksonen kertoo.

Järjestelmän ytimenä on kuhunkin projektiin erikseen räätälöitävä Siestorage-akusto ja sen suomalaistekoa oleva Fingridin järjestelmien kanssa keskusteleva mikroverkon ohjausjärjestelmä. Ohjelmiston avulla muun muassa ennakoidaan Fingridiltä saadun tiedon mukaan akuston optimaalinen käyttö sähkön hinnan vaihtelun mukaan. Akusto lataa tarvittaessa edullista sähköä kantaverkosta ja purkaa sitä käyttöön, kun sähkön hinta on korkea.

Varastoiva järjestelmä kannattaa ottaa käyttöön, kun tuotantoteho on vähintään 500 kW eli sen peittämä pinta-ala on 2 000 m2:sta ylöspäin.

Vanhaa tekniikkaa ale-hinnoilla

Aurinkopaneeleiden tekniikassa ei ole tapahtunut kolmeen vuosikymmeneen suuria mullistuksia.

”Paneeleissa käytetään pitkälti samanlaista tekniikkaa kuin silloin, kun aloitin alalla”, aurinkoenergiaa vuodesta 1987 tutkinut ja siihen perustuvia järjestelmiä kehittänyt Solarasin johtava asiantuntija Asko Rasinkoski sanoo. Hän aloitti aikanaan uransa Nesteen silloisessa Advanced Power Systems -yksikössä, jossa kehitettiin aurinkosähköratkaisuja perinteisen sähköverkon ulkopuolelle.

Teknologian hintojen raju lasku erityisesti tämän vuosikymmen alussa on edistänyt suuresti aurinkosähköjärjestelmien yleistymistä. Vuosikymmenen alussa paneelien hinnat putosivat kolmannekseen aiemmasta. Taustalla oli ensin Saksan harjoittama aurinkosähköjärjestelmien käyttöönottoa edistänyt tukipolitiikka, siitä seurannut kysynnän ja tuotannon kasvu sekä seuraavassa vaiheessa kiinalaisten suurinvestoinnit aurinkosähköjärjestelmien tuotantoon.

”Hinnat sitten tasaantuivat muutamaksi vuodeksi, mutta ovat jälleen lähteneet laskuun viimeisen puolen vuoden aikana. Aurinkosähköjärjestelmien takaisinmaksuaika on nykyisin tyypillisesti 12–15 vuotta eli nämä ovat sellaisia kärsivällisen rahan investointeja”, Rasinkoski toteaa.

Markkinoiden nopeaa kasvua povaavia teknologisia läpimurtoja ennustetaan aurinkosähkömarkkinoilla vuosittain, mutta ne ovat jääneet alati halpenevan perinteisen piiteknologian jalkoihin, tai uuden teknologian saaminen tuotteeksi on osoittautunut liian vaikeaksi. Tällä hetkellä eniten positiivisia odotuksia on herättänyt perovskiitti-nimisen yhdisteen käyttö aurinkokennojen materiaalina. Sen kyky muuntaa auringon valoa sähköksi löydettiin vasta muutama vuosi sitten, ja jo nyt sillä on laboratoriossa saavutettu yli 22 % hyötysuhteita. Matka laboratoriosta luotettavaksi tuotteeksi voi kuitenkin olla vielä pitkä.

K-aurinkovoimalat

Kesko ilmoittautui viime vuodenvaihteessa Suomen suurimmaksi aurinkovoimantuottajaksi, kun se kertoi asennuttavansa 15 uutta aurinkovoimalaa K-ruokakauppojen katoille kesään 2017 mennessä. Ihan uusi toimija Kesko ei alalla ole, sillä ensimmäinen K-aurinkovoimala valmistui Tampereen Lielahdessa sijaitsevan Citymarketin katolle 20 vuotta sitten.

Kun Keskon uudet aurinkovoimalat ovat käytössä, niitä on 15 ympäri Suomenniemen. Ne tuottavat vuodessa sähköä 3 500–4 000 megawattituntia, joka vastaa reilun 200 omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Keskon laskelmien mukaan aurinkoenergialla voidaan kattaa aurinkoisena päivänä jopa 60 prosenttia kaupan sen hetkisestä kulutuksesta.

Teksti Jukka Nortio, kuvat Markku Koivumäki