Kaikkea ei tarvitse remontoida eikä satavuotias talo ole välttämättä tiensä päässä. Rakennusmestari Kari Pulkkinen suosittelee rauhallista harkintaa korjauksia suunniteltaessa.

Pieksämäellä vaikuttava Kari Pulkkinen valmistui rakennusmestariksi Kuopion tekusta vuonna 1986. Ylioppilaaksi kirjoittamisensa jälkeen vuorossa oli armeija ja parin vuoden kokemuksen hankkiminen rakennustyömailta ennen opiskelun aloittamista.

”Vuonna 2014 oli perheessämme tavallaan harvinainen tilanne, sillä kaksi pojistamme oli opiskelemassa rakennusmestariksi Kuopiossa. Minä olin samaan aikaan samassa oppilaitoksessa saamassa lisäoppia kosteusvaurioituneen rakennuksen korjaustyön suunnittelusta, johtamisesta ja rakennuksen kunnon tutkimisesta”, Pulkkinen muistelee.

Ripeys ratkaisee

Rakennusala tuntuu olevan Pulkkisten suvun perinne, sillä niin Karin isä kuin isoisäkin ovat ansainneet leipänsä rakentamisella. Myös sedät ovat rakennusalan ammattilaisia. Pulkkinen vetää vuonna 1996 perustamaansa Kuivax Kuivauspalvelua, joka on keskittynyt vesivahinkojen ja muiden kosteusongelmien tutkimiseen ja kuivattamiseen. Yritys, viralliselta nimeltään Pieksämäen kuivaus- ja rakennuspalvelu Oy, tekee myös kiinteistökauppojen kuntotarkastuksia.

”Kosteusvahingoissa ripeällä ja ammattimaisella toiminnalla lisävahinkojen syntymistä voidaan ehkäistä merkittävästi. Kun vahinko on havaittu, toimiin on ryhdyttävä heti”, Pulkkinen korostaa.

Kuntotarkistuksissa tarkastaja on kahden ihmisen välissä. Toiset ovat myymässä kotiaan ja toiset taasen hankkimassa sellaista itselleen. Molemmilla ihmisillä kyse on kenties elämänsä suurimmasta kaupasta.

Pulkkinen muistuttaa, että maassamme asutaan tyytyväistä ja terveellistä elämää yli sata vuotta vanhoissa taloissa, vaikka niiden laskennallinen elinkaari on jo päättynyt. Jos puukoolatulla lattialla on asuttu ongelmitta 60 vuotta, niin onko se pakko kaupan yhteydessä vaihtaa uuteen, vaikka se riskirakenteeksi luokiteltaisiinkin?

Turhat remontit maksavat

Vaikka rakennus on laskennallisen elinkaarensa päässä, niin se ei suinkaan tarkoita sitä, että se on välttämättä vaihdettava uuteen. Rakennuksen kuntoa on tarkasteltava kiihkottomasti sen ikä huomioiden.

”Esimerkiksi vuosikymmeniä sitten vallalla ollut tapa tehdä talo mahdollisimman vähillä portailla maan pinnan tasolle ja lämpimämmän lattianrajan toivossa kaksoislaatalle johti ongelmiin. Voin taata, että maastamme ei löydy yhtään taloa, jonka kunnosta ei jonkin tasoista riitaa saataisi aikaiseksi”, Pulkkinen harmittelee.

Pieksämäen seudulla on tälläkin hetkellä myynnissä täysin kelvollisia omakotitaloja 20 000 eurosta ylöspäin. Vaatimaton hintataso on laimentanut intoa pikkuasioista riitelemiseen, sillä oikeudenkäyntikulut nousevat helposti talon hintaisiksi.

Maastamme ei löydy yhtään taloa, jonka kunnosta ei jonkin tasoista riitaa saataisi aikaiseksi”, Kari Pulkkinen harmittelee. Hän kehottaa harkitsemaan maltilla, mitä rakenteita kannattaa remontoida ja miten herkästi vie asioita käräjille.

”Valitettavasti varsinaisten rakennusvirheiden ja vahinkojen ympärillä käytävään erimielisyyksien selvittelyyn liittyy myös vahvaa periaatteellisuutta. Eräässä taloyhtiössä oli näkemysero 360
euron suuruisesta asiasta, jota sitten käsiteltiin käräjä- ja hovi-
oikeudessa. Riidan kokonaiskustannukset nousivat lopulta viisi­numeroiseen summaan”, Pulkkinen muistaa.

Sana riskirakenne saa Pulkkisen hieman varpailleen. Vanhoissa taloissa on useita riskirakenteiksi luokiteltavia kohteita, jotka kuitenkin pysyvät hyväkuntoisina vuosikymmenestä toiseen. Usein kuitenkin riskirakenteiksi luokitellut kohteet korjataan varmuuden vuoksi. Tämä melkoisen turha remontointi ei välttämättä nosta asumismukavuutta eikä paranna sisäilman laatua, mutta nostaa merkittävästi asumiskustannuksia.

Hyötyä yhdistystoiminnasta

Pulkkinen on mukana Pieksämäen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK:n toiminnassa varsin aktiivisesti mukana. Puheenjohtajana hän on ruorissa jo toista kertaa.

”Minun yhden miehen yritykselleni RKL:n yhdistystoiminta antaa mukavasti kontaktia alan ammattilaisiin. Hienoinen velvollisuudentunto taitaa myös olla mukana, sillä appiukko minut aikoinaan RKL:n toimintaan houkutteli”, hymyilee Pulkkinen.

Pieksämäen yhdistyksessä tilanne on mukavalla mallilla. Jäsenilloissa on aina vähintään kolmannes noin 40 jäsenen porukasta mukana. Jäsenilloissa on muutaman kerran vuodessa tutustumisvierailuja, mutta pääosin iltojen kulku on vapaata keskustelua.

”Kun poikamme olivat pieniä ja harrastivat aktiivisesti jääkiekkoa, yhdistyksen puheenjohtajana ja samalla väillä sihteerinäkin toimiminen otti koville. Nyt kun olen puheenjohtajana toistamiseen, meillä on kullekin toimelle sitoutuneet jäsenet.”

Mukana on myös nuoria mestareita ja insinöörejä, mutta enemmänkin nuoret saisivat yhdistyksissä touhuta. Kenties pieni yhdistys ei välttämättä tarjoa nuorille sellaista yhteenkuuluvaisuuden ja toiminnan tunnetta kuin isommissa yhdistyksissä.

Totuttuun tapaan yhdistystoimintaan kuuluu talvella pilkkimistä, lumikenkäilyä ja hiihtoa. Aiemmin liikunta oli kilpailupainotteista, mutta viime vuosina liikunta on muuttunut virkistys- ja nautinto­painotteiseksi.
Pieksämäen yhdistyksellä on meneillään juhlavuosi, sillä toimintaa on ollut jo 70 vuotta. Pulkkinen kertoo, että yhdistyksessä mietitään parhaillaan, miten juhla­vuosi saisi arvoisensa kohokohdan.
”Heti liittokokouksen jälkeen olisi tarkoitus juhlia, mutta tarkka aika, paikka ja juhlan sisältö vielä hieman auki”, Pulkkinen toteaa.

Teksti ja kuva Visa Vilkuna