Arkkitehtuuri on kompromissien rakennustaidetta

Pertti Vaasio ja Laura Majava ovat kumpikin valmistuneet rakennusarkkitehdeiksi – tosin vuosia on välissä lähes viisikymmentä. Heidän ajatuksensa arkkitehtuurista kulkevat kuitenkin hyvin samaan suuntaan. Tosin puoli vuosisataa on olematon aika arkkitehtuurin historiassa.

Mitä on arkkitehtuuri?

”Korkeakoulun professori kysyi näin kerran arkkitehtiopiskelijoilta. He eivät osanneet vastata, vaan olivat noloina hiljaa. Proffa lohdutti: älkää olko huolissanne, en minäkään tiedä”, rakennusarkkitehti Pertti Vaasio kertoo hauskan anekdootin.

”Tosin arkkitehtuuristahan on lukuisia määri­telmiä. Klassisin on ehkä roomalaisen Marcus ­Vitruviuksen yli 2 000 vuotta sitten kirjoittama periaate: arkkitehtuurissa pitää pyrkiä kolmeen päämäärään eli kauneuteen, kestävyyteen ja käyttökelpoisuuteen, Vaasio sanoo.

Yhden usein käytetyn määritelmän mukaan arkki­tehtuuri eli rakennustaide on taiteen ja tekniikan muoto, jossa yhdyskuntia, rakennuksia ja niihin liit­tyviä osia suunnitellaan useasta näkökulmasta.
”Kyllähän minä tuonkin allekirjoitan, mutta arkkitehtuuriin liittyy rakennuksen ulkonäön lisäksi toiminnallisuus sekä käyttäjän kannalta turvallisuus ja viihtyisyys. Rakennuksen pitää sekä palvella tarkoitustaan että miellyttää silmää”, rakennusarkkitehti Laura Majava lisää.

”Rakennussuunnittelu on loputonta kompromissia. Mitään alaa ei Suomessa säädellä niin tiukasti kuin rakentamista. Arkkitehtuuri on puserruksissa monesta suunnasta. Ei täällä mitään Gaudin Sagrada Familia -kirkkoa voi luoda”, Vaasio heittää.

Historiasta voidaan ammentaa

”Arkkitehtuurissa on sen historialla suuri merkitys ja sieltä voidaan ammentaa paljon. Kaikki hyvä on tehty jollakin tavalla jo aiemminkin. Harva keksii enää mitään täysin uutta”, Majava sanoo.

”Kaikkihan perustuu kuitenkin antiikin arkkitehtuuriin, ainakin niin väitetään. Sieltä tulevat muun muassa mittasuhteet, suhdeluvut ja kultaiset leik­kaukset”, Vaasio lisää.

”On hyvä pohtia, miksi joku rakennus on säilynyt – sillä on varmasti syynsä. Nykyaikana pitäisi malttaa säilyttää sellaistakin arkkitehtuuria ja rakentamista, joka ei ole juuri nyt trendi. Nyt lanataan kovalla kädellä pois 1960- ja 1970-luvun taloja. Miksi?” Majava ihmettelee.

”Arkkitehtuuri ei tule tyhjästä. Vanhaa perimää ja nykyistä ajattelua yhdistämällä voidaan innovoida jotain ihan uutta.”
Majavan mukaan nykyarkkitehtuuri on yksinkertaista, pelkistettyä, raikasta ja rationaalista.

”Kaikki oleellinen löytyy ilman kruusausta.”

Vaasio luonnehtii, että nyt on arkkitehtuurissa menossa ismitön kausi.

”Meillä oli postmodernismi, high-tech, uusi urbanismi ja wau-arkkitehtuuri, mutta mikäs tämä ajanjakso on? Ehkä me tiedämme sen kymmenen vuoden päästä. Nykyarkkitehtuuri onkin aika masentavaa, huikeita huippuja on harvassa.”

Eri polkuja alalle

Vaasio ja Majava päätyivät rakennusarkkitehdeiksi eri syistä. Vaasiolla ei ollut sukuperimää alalle, sen sijaan häntä kiinnosti jo nuorena tekninen piirtäminen. Valmistumisensa jälkeen hän oli 12 vuotta töissä arkkitehtitoimistossa. Hän toimi useamman vuoden RIA:n hallituksessa sekä HeRIA:n puheenjohtajana, kunnes hänet kutsuttiin RIAn toiminnanjohtajaksi.

”Kiinnostus järjestötoimintaan sen sijaan on isältä perittyä ja jatkui opiskeluaikana”, Vaasio ­sanoo.
Hänelle myönnettiin järjestöneuvoksen arvo vuonna 2001.
Majavalla sen sijaan rakentaminen kulkee suvussa: ensimmäiset kesätyöt löytyivät isän rakennusalan yrityksestä. Isoisä rakensi puuseppänä ­aikoinaan monta taloa.

Majava valmistui 2018 Helsingin Metropoliasta, ja työpaikka löytyi Lundén Architecture Oy:stä.

”Toimistomme työtapa on hyvin poikkeuksellinen. Teemme töitä soluissa itseohjautuvasti. Nuorenkin ammattitaitoon ja tekemiseen luotetaan. Saankin projektiarkkitehtina vetää projekteja ja tehdä päätöksiä. Vaikka tekeillä oleva projekti ei ole aina se kiinnostavin, pyrin tekemään työni niin hyvin kuin pystyn. Tiimimme motto onkin: Älä duunaa paskaa.”

Laura Majavan kolme suosikkia

Rotterdamin kaupunki
Yllättävä, arkkitehtuuriltaan monimuotoinen kaupunki Alankomaiden idyllisten kanaalikaupunkien joukossa. Kaupunki pommitettiin maan tasalle toisessa maailmansodassa ja se on sittemmin rakentunut ­”Euroopan Manhattaniksi”. Arkkitehtuuri on leikittelevää ja ennakkoluulotonta, mutta silti toimivaa.

Paimion parantola
Alvar Aallon suunnittelema tuberkuloosiparantola kauniin mäntymetsän rauhassa. Rakennuksen itsessään on tarkoitus toimia parantavana elementtinä, ja se on suunniteltu maksimoimaan sen käyttäjien, potilaiden, hyvinvointi huonekaluista lähtien. Rakennuksen toiminnallisten ratkaisujen kaikuja löytyy edelleen nykypäivän arkkitehtisuunnittelusta.

Helsingin keskustakirjasto Oodi
Korkeatasoista, kaikille avointa kaupunki­tilaa, jossa on tilaa monelle tekemiselle. Kolmannen kerroksen tunnelma on rauhallinen ja tarjoaa miellyttävän unenomaisen näköalan kaupungin vilskeeseen.

Pertti Vaasion kolme suosikkia

Ylösnousemus­kappeli, Turku
Turkulaisen arkkitehdin Erik Bryggmanin suunnittelema; valmistunut 1941. Juuret Italiassa, suomalaisessa kivikirkko­perinteessä ja pohjoismaisessa 1920-luvun klassismissa ja funktionalismissa. Sitä pidetään Pohjoismaiden kauneimpana kappelina ja yhtenä myöhäisfunkkiksen hienoimmista teoksista koko Euroopassa.

Jälleenrakennuskauden pientalot, ns. rintamamiestalot
Kauden tyypillinen talo oli neliskulmainen, puolitoistakerroksinen, aluksi hirsi- ja myöhemmin puurunkoinen esivalmisteltu tyyppitalo. Jyrkkä harjakatto, kunnon räystäät, lautaverhoilu, pienehköt ikkunat, korkea sokkeli ja matala kellari. Rakennettu yli 100 000 kappaletta.

Löyly – yleinen sauna Helsingin Hernesaaressa
Löyly on kuin kivenlohkare tai kallion palanen, ei niinkään rakennus. Valmistunut 2016, ja jo vuonna 2020 Löyly suojeltiin asemakaavassa sr-1-merkillä korkeatasoisen arkkitehtuurinsa ja kaupunkikulttuurille tuottamansa arvon perusteella.

Teksti Leena-Kaisa Simola Kuvat Arkkitehtuurimuseo, Keskustakirjasto Oodi, Shutterstock, Pertti Vaasio, Suvi Suovaara, Tuula Napola, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Wikipedia

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin
RIA-lehden numerossa 4/2020.