Anna alaisellesi vapaus toimia

Kansliapäällikkö Hannele Pokka puhuu vahvasti laaja-alaisen yhteistyön ja siilojen purkamisen tärkeydestä. Asiantuntijaorganisaation johtamismalli on hänelle selkeä: asiat edellä ja tarvittaessa virkamiesten tuulensuojana!

Ministeriöt ovat poliitikkojen ja virkamiesten toiminta-aluetta, jossa valta ja vastuut muotoutuvat mielenkiintoisesti.

Rakentamista ohjaavan ympäristöministeriön (YM) korkein virkamies Hannele Pokka (kesk.) korostaa, että ministeriöt ovat päällikkövirastoja ja päällikkö on kulloinkin vallassa oleva ministeri. Kansliapäällikön tehtävänä on tukea ministeriä ja tämän avustajakuntaa.

”Hallitusohjelma on meille kuin katekismus! Meidän on toimittava niin, että ministeri – minulla on ollut kahdeksan – saavuttaa tavoitteensa ja lainmukaisesti. Väki täällä on lojaali ministerin asettamille tavoitteille.”

Kuitenkin asiantuntijaorganisaatiossa syntyneistä rakentamista konkreettisesti ohjaavista määräyksistä Pokka ministeriönsä vahvana johtajana kantaa täyden vastuun.

”Olen aina kansliapäällikkönä ollut valmis laittamaan itseni likoon ja antamaan ulospäin kasvot päätöksille, joita on syntynyt. Mitä ministeriö on tehnyt tai jättänyt tekemättä ja miten ympäristöhallinto on toiminut. Lisäksis ministeriön henkilöstöä johdettaessa asiat ovat aina edellä.”

Ympäristöasioilla voi tehdä bisnestäkin

Ympäristöministeriön rooli on valtionhallinnossa vuosikymmenen aikana kasvanut oleellisesti. Nykyisessä hallitusohjelmassa näkyvät erittäin isolla painolla ilmastonmuutos ja sen torjuminen. Aihekokonaisuus koskee useita, itse asiassa kaikkia ministeriöitä, mutta koordinointi on YM:llä.

”Ministeriöiden pitää pystyä tekemään yhteistyötä yli vanhojen siilorajojen, mikä näyttää kylläkin olevan vaikeaa. YM:n toimintatapaan kuului vielä parikymmentä vuotta sitten torjuva tyyli eli ilmoitettiin, että jokin asia ei käy tai ei sovi. Nyt me etsimme keinot, joilla mahdollistetaan asioita. Näin ympäristöasiat ovat mukana tuottavassa liiketoiminnassa ja niillä voidaan tehdä bisnestäkin.”

Pokka nostaa Jan Vapaavuoren (kok.) esille ministerinä, joka ensimmäisenä ymmärsi asumisen, rakentamisen ja ympäristöasioiden keskinäisen kohtalonyhteyden. Vapaavuori toimi asuntoministerinä 2007 – 2011.

Rakentamissektorin mukanaolo myös kiertotaloudessa on voimakkaasti lisääntynyt. Luonnonvarojen fiksussa käytössä Suomi haluaa olla edelläkävijä koko maailmassa. Erittäin harvat maat tekevät ympäristöpolitiikkaa näin laajalla konseptilla.

”Hyvä, että meillä ei nyt ole erikseen asuntoministeriä, sillä asumista ja ympäristöä ei pidä käsitellä erikseen. Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi on ymmärrettävä, että hiilineutraali Suomi vuonna 2035 ei ole ympäristöministeriön asia, vaan ennen kaikkea elinkeinoelämän asia.”

Yhtenä hyvänä esimerkkinä Suomen EU-puheenjohtajakauden saavutuksista Pokka pitää EU:n kilpailuneuvoston hyväksymää suomalaisten ajamaa aloitetta rakennusjätteiden käytöstä. Suomalaiset saivat jatkotehtävän:

”Nyt meidän on sitten mahdollistettava käytetyn materiaalin laajempi käyttö eurooppalaisessa rakentamisessa. Vastuumme on iso, sillä neitseellisen materiaalin käyttöä on voitava vähentää.”

Nuoria on tuettava!

Ympäristöministeriö perustettiin vuonna 1983, ja asiantuntijat ovat pysyneet ja kouluttautuneet huipuksi sektoreillaan. Sukupolvenvaihdos onkin nyt käynnissä kiihtyvällä vauhdilla. Pokka on halunnut ottaa nuoria kasvamaan tärkeisiin tehtäviin. Ne vaativat syvää ammattitaitoa, jolle ei niin paljon ole kysyntää muualla.

”Työ ei täällä ole heille ’vain työtä’, vaan useilla on suorastaan elämäkatsomuksellisia syitä olla linjaamassa asioita. Sellaista maailman pelastushommaa. Eivät nuoret täällä ehkä pitkään pysy. Nykyään tullaan harvoin elämänajaksi yhteen työpaikkaan. mutta nuoret vievät tärkeää viestiä sitten eteenpäin muissa organisaatioissa.”

Ministeriön on oltava vuorovaikutteinen talo. Siksi yhteistyötä haittaavista siiloista on päästävä eroon. Pokka tietää, että johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa perustuu vahvasti siihen, että voidaan luottaa työntekijän osaamiseen, sekä siihen, että tukea osataan antaa henkilöstön jaksamiseksi.

”Meille tulevissa uusissa nuorissa ammattilaisissa on vahva halu näyttää osaamisensa, ja arvostusta he haluavat vanhempiakin enemmän. Työtunteja ei silloin näytä laskettavan, vaan päivät venyvät. Jonkun on osattava asettaa rajat. Tätä pidän oleellisena osana tämänkaltaisen organisaation johtamista. Työhyvinvoinnista on keskustelu viime vuosina enemmän kuin koskaan valtionhallinnossa.”

Vastuu ammattilaisten riittävyydestä

Kotimaan asioista maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus työllistää lähivuodet ympäristöministeriötä. Työn alla on paljon asioita alkaen aluesuunnittelun uudistamisesta aina rakentamisvastuiden selventämiseen. Rakentamisvastuuasiassa hallitusohjelma vaatii rakentamisen toteutusvastuun säätämistä pääurakoitsijalle.

”Rakentaminen perustuu pitkälle sopimusvapauteen, mutta YSE (Rakennusurakan yleiset sopimusehdot) ei näytä ulottuvan aliurakoitsijoihin asti. Myös vastuuaikojen pituuksiakin on mietittävä. Jotain on pielessä, kun kosteustalkoista huolimatta laatukysymykset ovat jatkuvasti kriittisesti esillä”.

Näitäkin kysymyksiä Pokka on luvannut selvittää eläkkeelle siirryttyään, sillä hän jatkaa hallituksen asunto-ohjelman vetäjänä ja valtion kiinteistöyhtiö Senaatin hallituksen puheenjohtajana. Niissä tehtävissä hän on törmännyt myös ammattitaitoisten rakentajien puutteeseen.

”Yhä useampi virolainen palaa kotimaahansa. Muista maista tulevilla työntekijöillä ei pystytä korvaamaan rakennusalan työvoiman määrällistä ja ammattitaidollista niukkuutta. Erityisesti työnjohtajia on koulutettava nykyistä enemmän, mutta se ei yksin riitä.”

”Digitalisointi muuttaa rakentamista ja tarjoaa uusia tehtäviä. Tässä on yksi keino tehdä rakentamisesta suomalaisia nuoria kiinnostava. Vastuu alan brändistä on järjestöillä ja yrityksillä!”