Tiesitkö, että RKL:n entinen toimitusjohtaja ja kunniajäsen Ari Angervuori oli nuorena melkoinen hulivili ja äiti joutui patistamaan hänet reissuiltaan kotiin Suomeen opiskelemaan?

Helsingin Töölössä ”Akuna” tunnettu Ari Angervuori julkaisi muistelmansa, jotka eivät säästele kohdettaan. Angervuori avaa nolojakin muistoja, kertoo perheen epäonnistumisista ja tragedioista, mutta niihin ei juututa kiinni. Kirjasta välittyy vahvasti läpi vuosikymmenten kantanut elämänilo.

Muistelmat toimitettuun muotoon koonnut Mittaviiva Oy:n tutkimusjohtaja, tohtori Tarja Mäki kuvasi julkistustilaisuudessa kirjaa kolmeksi tarinaksi: ensimmäinen alkaa suvun vaiheista 1800-luvulta, toinen tarina on työmaahistoriaa ja kolmas tarina kuvaa aikaa liiton johdossa.

Rakennusneuvos Angervuorta on usein kehotettu kirjaamaan muistonsa paperille.

”Olen paljon kertonut juttuja, joskus roisejakin, kun työmailla ei kaunokirjallisia ilmaisuja käytetä”, hän nauraa.

”Olen kertonut asiat, kuten ne olen muis­tanut. Muistiinpanoni eivät ole niin hienossa kunnossa kuin Jorosen Raimolla!”­

Valtavasti aineistoa

Haamukirjoittaja Tarja Mäki kehui yhteis­­­työtä muistelmien parissa.

”Työnteko oli helppoa, kun Ari on ­tosi hyvä kertomaan juttujaan. Aineisto oli valtava”, Mäki huomauttaa.
”Halusin editoinnissa jättää tekstiin Arin äänen.”

Angervuorta ilahduttaa, että hän sai projektin ansiosta koottua suvun tiedot kansiin.

”Isoisäni lähti Nurmijärveltä riiulle Halik­koon ja hän sai avata 44 veräjää, kun tiet kulkivat pitkin laidunmaita. Hyvin siinä kävi, kun Halikosta löytyikin vaimo”, Angervuori kuvaa.

Isoisän veli, K.W. Åhlberg, joka sittemmin muutti nimensä Angervuoreksi, oli Suomen ensimmäinen rakennus­neuvos ja rakennusmestarien liiton perustajajäsen vuonna 1905. Isosetä toimi liiton puheenjohtajanakin, vieläpä kahteen otteeseen. Ei ihme, että Angervuoren ura suuntasi rakentamiseen, kun isä ja isän kolme veljeäkin toimivat rakennusmestareina.

Vaativia päätöksiä RKL:ssä

Angervuori työskenteli pitkään Hartelan palveluksessa, ja merkittävimmät työmaat hänellä olivat Hanasaaren ja Salmi­saaren voimalaitokset ja Roihuvuoren vesi­torni. Työpäälliköksi edennyttä Angervuorta alettiin kosiskella RKL:n johtoon. Angervuori jätti hakemuksensa vain tunti ennen määräaikaa.

RKL:n pääsihteeri/toimitusjohtajana Angervuori aloitti uudenkarheassa Länsi-­Pasilan toimitalossa 1.4.1986. Ajat vaativat vaikeita päätöksiä. Rakennusmestarikoulutuksen alasajo ja Rakentajain Kustannuksen myynti olivat Angervuoren kauden kovimpia paikkoja.

Eläkkeelle jäätyään 2001 Angervuori­ aktivoitui paikallisyhdistystoiminnassa Helsingissä.

Mestariyhteisön historiaa

Osa muistelmateoksesta kuvaa vaimon, Maija Jaakkola-Angervuoren perimää Järppilän empirekartanoa, joka muodostui Angervuorelle tärkeäksi kiinnekohdaksi. Angervuoret perustivat Järppilän aarrearkku-projektin, jonka avulla kartano palautettiin raunioituneen linnan ­aikaan ja 1700-luvun henkeen.

Kirja kokoaa hienosti yhteen nuoruuden seikkailut ja kypsän iän käänteet, ja taltioi myös rakennusmestarien yhteisön historiaa monin valokuvin.

”Enhän minä ole kirjailija, vastasin kavereille, kun kannustivat hankkeeseen. Mutta he sanoivat, että Aleksis Kivikin on Nurmijärveltä!”

Teksti Maria-Elena Ehrnrooth kuva Markku O. Pajunen

Ari Angervuoren kirjaa saa tilata Mittaviivasta 40 euron hintaan. Tiedustelut myös kunniapuheenjohtaja Raimo Jorosen elämänkerrasta RKL:n kautta: mec@rkl.fi