Rakennusmestari – AMK koulutuksen yhteistoimintapäivä järjestettiin toistamiseen RKL-tiloissa 13.3.

Yhteiselle kokoontumiselle on selvästi tilausta. Päivän aikana vaihdettiin hedelmällisiä ajatuksia opetuksesta, oppilasaineksesta, AMK-koulutuksen rahoituksesta ja koulujen opetussuunnitelmista sekä niiden toteuttamisesta kouluissa. Keskustelu oli vilkasta koko päivän aikana.

Tällä kertaa vierailevana puhujana oli opetusministeriön johtaja Hannu Sirén. Hän kertasi omassa puheenvuorossaan opetusalan haasteita ja opetussektorin mahdollisia leikkauksia.

”Kun puhutaan leikkauksista valtion budjetissa, niin keskustellaan aina kahdesta isoimmasta menoerästä eli opetuksesta ja sosiaali-ja terveysalasta”, Hannu Sirén tietää.

Vaikka suomalainen koulutus on eri mittareilla menestynyt viime vuosikymmeninä hyvin, se ei tarkoita jatkuvaa kukoistusta opetustoimellemme. Kansainvälisessä vertailussa olemme viime vuosina jääneet jälkeen.

”Tällä hetkellä opetuksemme taso ei ole ”säilytettävällä” tasolla, meidän on parannettava ja kyettävä nostamaan opetuksemme laatua”, Sirén vahvistaa.

AMK-koulutuksessa Hannu Sirén näkee tärkeänä, että koulutuksella on vahva yhteys työelämään. Sen täytyy hänen mukaansa olla aina kaksisuuntainen prosessi: teoria ja käytäntö käsi kädessä.

RKM-koulutus on yhteiskunnallisesti tärkeää, koska valmistuvat työllistyvät tuottavaan työhön nopeasti.

Yleisestä keskustelusta kävi ilmi, että alueelliset erot oppilaissa ovat isoja. Esimerkiksi aikuisopiskelijat saivat yleisesti kiitosta, mutta pääkaupunkiseudulla heillä on päinvastaisesti haasteita opintojen loppuun saattamisessa. Suurin yksittäinen eroavuus paikkakuntien välillä on työharjoittelupaikan saaminen. Etelässä harjoittelu-ja kesätyöpaikka on helppoa suhdanteista huolimatta, muualla Suomessa harjoittelupaikan saaminen on varsinkin tänään vaikeampaa.

FISE:n toimitusjohtaja Marita Mäkinen oli odotettu vieras. Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien pätevyyksien uudet asetukset ja ohjeet olivat varmistuneet päivää aikaisemmin.

”Jatkossakin pätevyys muodostuu riittävästä koulutuksesta ja kokemuksesta suhteessa suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuuteen”, Marita Mäkinen muistuttaa. Määräytymisperusteet eivät muuttuneet, kiriteeristö muuttui.

Uutena hyvänä lisäyksenä pätevyyksiin lisättiin ensimmäistä kertaa kosteusvaurioiden korjaustyönjohto erityisalanaan: poikkeuksellisen vaativa, vaativa ja tavanomainen. Työnjohtoa ei ollut erityisalana esitetty, mutta FISE perustaa jatkossa pätevyyden myös työnjohtajalle.

Lopuksi oppilaiden kokemuksia kävivät kertaamassa aikuisopiskelija Veijo Kangasmaa ja kolmannen vuosikurssin oppilas Jussi Toivanen. Molemmat olivat tyytyväisiä ammatinvalintaansa, tulevat mestarit uskovat vahvasti myös työllistyvänsä erinomaisesti valmistumisensa jälkeen.

Kaikkiaan päivän anti sai ihmiset hyvälle tuulelle, jokainen koki tärkeäksi vuorovaikuttaa kollegoiden kanssa ja vaihtaa mielipiteitä rakentavassa hengessä. TALK -päivälle toivottiin jatkoa. Tilaisuus järjestetään seuraavan kerran vuoden 2016 maalis-huhtikuun taitteessa.

Teksti Jari Kostiainen, kuvat Jari Kostiainen ja Erika Romppanen