RKL järjesti jo kolmannen kerran Rakennusmestari – AMK -koulutuksen yhteistoimintapäivän Helsingin Pasilassa.

Paikalle oli saapunut jälleen joukko eri ammattikorkeakoulujen rakennuspuolen opetuksesta vastaavia ammattilaisia. Ensi alkuun jokainen opettaja kertasi omia opetussuunnitelmia ja ynnäsi yhteen paikallisia haasteita rakennusalan opetuksessa nyt ja huomenna.

Opettajien lisäksi päivän aikana oli keskustelua kiihdyttämässä joukko mielenkiintoisia alustajia: opetusministeriön opetusneuvos Jukka Lehtinen, Etlasta paikalle oli saapunut tutkimusjohtaja Rita Asplund ja FISEstä toimitusjohtaja Marita Mäkinen.

Mihin koulutus on menossa?

Suomalaisia on kevään aikana puhuttanut hallituksen suunnitelmat koulutusmäärärahojen leikkauksista. Sama huoli vaivaa myös rakennusalan ammattikorkeakoulujen opettajia.

”Meillä on suuria haasteita, joita hallitus pyrkii tällä hetkellä ratkaisemaan”, Jukka Lehtinen vahvistaa eri puolelta Suomea paikalle saapunutta seminaariväkeä.

Tällä hetkellä rakennusmestariopiskelijoilla on kohtuullinen määrä aloituspaikkoja kautta Suomen. Mestareiksi myös halutaan, rkm-koulutuksen vetovoimaluku on hyvä. Töitä riittää ammattiosaajille. Nuoret myös työllistyvät koulutuksen jälkeen hyvin ja pääsevät rivakasti koulun jälkeen ”omaan elämään” kiinni.

Rakennusteollisuus arvioi huhtikuun suhdannekatsauksessaan rakentamisen kasvavan tänä vuonna 3–4 prosenttia, mikä ylittää selvästi kokonaistuotannon kasvun. Rakennusala on nyt Suomen talouden veturi. Mutta miten käy – riittääkö alan ammattilaisia työmaille?

Kasvun yhdeksi pullonkaulaksi voi jatkossa muodostua se, kykeneekö noin 400 vuosittain valmistuvaa mestaria ja insinööriä täyttämään orastavan työnjohtovajeen työmailla.

Kokonaisuudessa työllisten määrä kääntyi viime vuoden lopulla kasvuun ja rakennusalan työttömyys on vähentynyt. Mutta pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa on puute nimenomaan mestareista.

Villeimpien huhujen mukaan jo tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on hankkeita, jotka ovat lykkääntyneet, koska ammattitaitoisia työnjohtajia ei ole tarpeeksi.

Opetusministeriössä tunnistetaan kenttäväen huolestuneisuus koulutuksen tulevaisuudesta. Yhtälö ei ole helppo virkamiehille, eikä se ole ongelmaton haaste poliitikoille: samaan aikaan pitää säästä ja kehittää.

”Koulutus ja osaaminen on keskeinen tekijä Suomen menestymiselle”, Lehtinen muistuttaa samaan hengenvetoon, kun joutuu perustelemaan leikkauksia eri opetusasteissa.

Työelämän paine keskiluokassa

Etlan tutkimusjohtaja Rita Asplund avasi puheenvuorollaan, että työn luonne on viime vuosina muuttunut raskaasti – työ on polarisoitunut, eli se on jakautunut kahteen ääripäähän: matalapalkkaiset työt ja korkeapalkkaiset työt.

”Nyt on voimakas kasvu hyvin palkattujen työtehtävien osalta, joskin myös lievemmässä muodossa, matalapalkkaisten työtehtävien osalta. Erikoista tässä on se, että kehitys tapahtuu palkka-asteikon keskiosaan sijoittuvien työtehtävien kustannuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin muutos tapahtuu lähellä keskipalkan kumpaakin puolta olevien työtehtävien kustannuksella, johon taas enemmistö palkansaajista sijoittuu”, Rita Asplund tarkentaa kehitystä.

MRL:n uudistus muutti myös koulutusvaatimuksia

MRL:n uudistuksessa vuosi sitten myös koulutusvaatimuksia muutettiin. Työnjohtajilta vaaditaan rakennustekniikan opintojen lisäksi rakennustuotannon opinnot.

Ohjeessa YM4/601/2015 sanotaan: ”Kyseistä työnjohtotehtävää käsitteleviä opintosuorituksia voivat olla esimerkiksi opinnot rakennustekniikassa, rakentamisen työmaa- ja tuotantotekniikassa, projektinhallinnassa ja -johtamisessa, aikataulusuunnittelussa sekä hanketaloudessa.”

”Vaatimus rakennustuotannon opinnoista on perusteltu, sillä työmaan tehokkaaseen johtamiseen tarvitaan entistä enemmän erityisosaamista muun muassa hankkeiden kasvaessa ja monimutkaistuessa, otettaessa käyttöön työmailla uusia tekniikoita, ulkomaisen työvoiman lisääntyessä ja uusien urakka- ja työmuotojen yleistyessä”, FISEn toimitusjohtaja Marita Mäkinen painottaa.

Ensi vuonna tilaisuus järjestetään Tampereella viikolla 11.

Miten ja mistä säästöt syntyvät?

Hallitusohjelman strategiaohjelma, 27.5.2016, listaa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa selväsanaisesti koulutuksen reformiin seuraavasti:

  • Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

  • Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen.

  • Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta.

Lisäksi

  • Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä.

  • Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle.

  • Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjaus- järjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus.

  • Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen.

  • Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.

  • Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.

  • Ammatillisen koulutuksen säästöt

  • Investointien takuukorotus poistuu: yksikköhinnan pieneneminen leikkaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien saamaa rahoitusta vuodesta 2016 lukien noin 39 milj. euroa. (20 M€ vuodesta 2015 lukien)

  • Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformilla tavoitellaan 190 milj. euron säästöä vuodesta 2017 lukien.

  • Vuonna 2018 poistuu nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen kohdennettava lisärahoitus (yhteensä 18,7 milj. euroa).

  • Kokonaissäästö noin 248 miljoonaa euroa (+ indeksileikkaukset)

Teksti ja kuvat Jari Kostiainen