Digitaaliset pääsynhallintajärjestelmät yleistyvät. Älylukituksen toimintavarmuuteen ja tietoturvaan kohdistuu myös paljon epäilyksiä. Suomalaisen iLoqin myyntijohtaja Toni Päivinen korostaa, että laadukkaat järjestelmät on varmistettu monin tavoin.

Julkisista tiloista tutummat uudenaikaiset älykkäät lukitusjärjestelmät valtaavat alaa myös uusissa asuinrakennuksissa. Digitaaliset pääsynhallintajärjestelmät – kuten näitä ammattikielessä nimitetään – ovat investointikustannuksiltaan kalliimpia kuin perinteiset mekaaniset avain- ja lukkoratkaisut. Siksi monet pitävät digijärjestelmiä turhan hienoina etenkin tavallisen asuinkerrostalon tarpeisiin. Toimistot, teollisuuskiinteistöt ja esimerkiksi opiskelija-asuntolat ovat tyypillisiä älylukitusjärjestelmien käyttökohteita.

Myös tavallinen taloyhtiö hyötyy uuden ajan lukitusjärjestelmistä, väittää iLoq Oy:n myyntijohtaja Toni Päivinen. Hänelle on kertynyt yli 20 vuoden kokemus lukitusalalta. Päivinen muistuttaa, että asuinkerrostalossa on paitsi paljon asukkaita myös runsaasti muita kävijöitä huoltohenkilöstöstä muihin palvelutuottajiin. Älykäs pääsynhallinta sujuvoittaa tätä liikennettä ja yhteisten tilojen käyttöä sekä parantaa kulkuoikeuksien hallintaa.

Oululainen iLoq on lukitusalan kasvuyritys. Se kehittää ja valmistaa digitaalisia ja mobiilipohjaisia pääsynhallintajärjestelmiä. Kasvua kertyy, kun markkinoilla digi valtaa alaa mekaanisilta lukitusjärjestelmiltä. Yhtiön läpimurtotuote oli vuonna 2007 markkinoille tuotu elektroninen lukitusjärjestelmä, jonka lukkosylinteri saa tarvitsemansa energian avaimen työntöliikkeestä.

Tietoturva on avainkysymys

Lukituksen uusimistarvetta vanhoissa rakennuksissa perustellaan yleensä turvallisuudella. Avain- ja lukkoteknologia kehittyy. Toisaalta kaikissa digitaalisissa järjestelmissä, niin myös esineiden internetissä, on periaatteessa aina jonkinasteinen tietoturva- eli hakkerointiriski.

Riippuu näkökulmasta ja arvioijasta, ovatko digitaalisen pääsynhallinnan kokonaisriskit suurempia vai pienempiä kuin muiden lukitusjärjestelmien. Toni Päivisellä on selkeä näkemys asiasta. Patenttisuojan menettäneen avaimen saa kopioitua vaivatta. Perinteisiä avaimia siirtyy turhan helposti vääriinkin käsiin. Numerokoodilla avattavien sähkölukkojenkin maine on jo kärsinyt: ovikoodi leviää nopeasti laajoihin piireihin, ja tietoisuus tästä haavoittuvuudesta on levinnyt.

Laadukas digitaalinen pääsynhallintajärjestelmä on varmistettu monin tavoin ja monessa portaassa. Siksi Päivisen mukaan sellaisen tietoturvariskit ovat olemattomat. Hallintajärjestelmän salattuun tietokantaan ei pääse tekemään muutoksia ilman salausavaimia. Tiedonsiirrossa käytetään vahvaa salausta.

Myös säänkestävyys on tärkeää

Hakkerin ohella säänhaltija saattaa tuottaa ongelmia sähkölukoille. Esimerkiksi nopeasti vaihteleva talvisää tai syksyn kosteus tuottaa häiriöitä ulko-ovien ja porttien lukoille ja näppäintauluille. Päivinen ei kiistä tätä yleistä ilmiötä, mutta vierittää vastuun halvoille tuontilaitteille, joita ei ole tarkoitettu Suomen ilmastoon. Hintasyistä niille kuitenkin löytyy aina ostajia viistojen räntäsateiden ja nopeasti kiristyvän pakkasen kotimaassa.

”Yrityksemme on kotoisin Oulusta. Järjestelmät on kehitetty toimimaan niissä sääoloissa, jopa 40 pakkasasteessa. Lukkosylinterit ovat kehitetty ulkokäyttöön. Meidän lukoissamme ei ole komponentteja, jotka olisivat suoraan tekemisissä ulkoilman kanssa”, Päivinen korostaa.

Lukitusjärjestelmän elinkaari on 15–20 vuotta. Vanhan järjestelmän uudistuskustannuksiin vaikuttaa osaltaan myös se, miten totaalisesti kaikki pitää vaihtaa uuteen. Loikka mekaanisesta digitaaliseen lukitusjärjestelmään on kiinteistön omistajalle kalliimpi investointi kuin digijärjestelmän uudistaminen seuraavan sukupolven systeemiin. Keskimäärin uusi digitaalinen lukitusjärjestelmä maksaa pari, kolme kertaa enemmän kuin uusi mekaaninen järjestelmä.

Kallis investointi, säästöjä ylläpidossa

Lukitusjärjestelmän elinkaari on 15–20 vuotta. Vanhan järjestelmän uudistuskustannuksiin vaikuttaa osaltaan myös se, miten totaalisesti kaikki pitää vaihtaa uuteen. Loikka mekaanisesta digitaaliseen lukitusjärjestelmään on kiinteistön omistajalle kalliimpi investointi kuin digijärjestelmän uudistaminen seuraavan sukupolven systeemiin.

Keskimäärin uusi digitaalinen lukitusjärjestelmä maksaa pari, kolme kertaa enemmän kuin uusi mekaaninen järjestelmä. Ostaja voi pienentää digiloikan hintaa jättämällä väliin monet tarjolla olevat lisäominaisuudet.

Päivisen mielestä digin ostaja saa hyötyä paitsi parantuneesta tehokkuudesta ja turvallisuudesta myös säästöistä ylläpitokustannuksissa.

”Digitaalinen ottaa kustannuksissa mekaanisen kiinni jo seitsemässä vuodessa”, hän hehkuttaa.

Teksti Martti Ristimäki Kuvat iLoq