Alumiinista kevyt melueste

Kehä II:n ja Espoonlahden eritasoliittymän välille on rakenteilla uusi joukkoliikennekaista. Koko viiden kilometrin pituudelle valmistuu samassa urakassa runsaat viisi metriä korkea meluaita. Materiaalina on rakennusten julkisivuista ja julkisten tilojen veistoksista tuttu ruostutettu CorTen-teräs.

Tieliikennemelulta suojautuminen tuli ensi kertaa ohjeistetuksi vasta 1980-luvun lopulla, jolloin silloinen Lääkintöhallitus julkisti suosituksensa suurimmista sallituista desibeliarvoista eri ympäristöissä eri vuorokaudenaikoina. Meluesteiden rakentaminen alkoi yleistyä seuraavalla vuosikymmenellä. Tuolloin rakennettiin nykysuuntauksen näkökulmasta liian matalia esteitä. Uusimmat meluesteet ovat tyypillisesti sekä korkeita että rakennetyypiltään ääntä imeviä.

Destian kaksivuotisessa Kantatie 51 -urakassa, jonka aikana Kehä II:n ja Espoonlahden välille valmistuu muun muassa uusi joukkoliikennekaista, meluaita tehdään alumiinirunkoon asennettavista CorTen-teräslevyistä. Osat valmistetaan Vantaalla Hansa Rakenne Oy:n pajassa.

”Prototyyppirakenne oli yhtiössämme piirustuspöydällä pidemmän aikaa. Päädyimme alumiinirunkoon sen keveyden, kestävyyden, kierrätettävyyden ja valmistusmenetelmän johdosta. Tässä kohteessa CorTen-teräs oli suunnittelijan vaatimus”, kertoo Hansa Rakenteessa myynnistä vastaava Matti Karppinen.

Säänkestävyys keskeinen kriteeri

Suomen maantieliikenneolosuhteet ovat minkä tahansa rakenteen pitkäaikaiskestävyyden kannalta kriittisimmät mahdolliset. Suuret lämpötilavaihtelut, liikennepäästöt ja teiden suolaus panevat pinnat koetukselle. Tästä on runsaasti esimerkkejä myös meluesterakenteissa, etenkin läpinäkyviksi suunniteltujen rakenteiden tapauksessa. Aiemmin rakenteissa käytetyt muovipohjaiset materiaalit sumentuivat ja naarmuuntuivat ajan myötä. Tavallinen lasi puolestaan on liian rikkoutumisherkkä, kun taas paksu laminoitu ja karkaistu lasi on huomattavasti kestävämpää.

”Oma mielipiteeni on, että puu pintakäsiteltynä on ehkä paras tieliikenteen meluesteenä. CorTen-teräs on ihan käypä ratkaisu, joskaan en ole täysin vakuuttunut, että senkään ominaisuudet ovat kymmenien vuosien kuluttua täysin ennallaan silloin, kun tietä suolataan runsaasti, kuten KT 51:llä on asian laita”, pohtii työmaapäällikkö Olli Sihvola Destialta.

Asennettavuuden näkökulmasta Sihvola pitää tässä kohteessa käytettävää meluaitaa hyvänä valintana.

”Kasetit ovat niin keveitä, että niitä voi heitellä käsipelillä. Myös pystykuorma on pieni, ja perustuksille tulee täten vain vähän kuormaa. HEB-profiilien taivutuskestävyydellä otetaan vastaan muun muassa tuulikuormat. HEB-profiiliin asennetaan jousipelti, joka kiristää kasetit kätevästi HEB-profiilin tolpan uumaan”, Sihvola sanoo.

Varsinainen ääneneristys hoituu Kantatie 51:n varren meluseinissä polyesteripohjaisella ääneneristyselementillä. Sen valitseminen on seurausta vettymättömyysvaatimuksesta: vettymätön ääneneriste säilyttää absorptio-ominaisuutensa huomattavasti vettä imevää materiaalia paremmin.

Teksti Vesa Tompuri, kuvitus Hansa Rakenne