Aleksanterinkatu 13 uudistuu

Suomen tunnetuimpiin kauppapaikkoihin lukeutuva Aleksanterinkatu 13 Helsingin ydinkeskustassa muuntuu osin toimistokäyttöön. Historiallinen rakennus oli valmistuessaan monessa suhteessa edelläkävijä Suomessa. Nyt korjaustyömaa näyttää hyvää mallia materiaalien kierrättämisessä.

Kulmatontille Aleksanterinkatu 13:een vuonna 1900 valmistunut liiketalo kuuluu Suomen vanhimpiin terästä kantavassa rungossaan sisältäviin rakennuksiin. Pilarit ovat terästä ja palkit valurautaa, välipohjat puolestaan puuta. Rakennuksen arkki­tehti Selim A. Lindqvist oli kiinnostunut uudesta­ kantavasta materiaalista ja halusi käyttää sitä tässä­ alun perin Lundqvistin liikepalatsiksi nimitetyssä ­rakennuksessa. Julkisivu on verhoiltu tiilillä ja graniitilla.

Rakennuksen käyttötarkoitus pysyi samankaltaisena vuosikymmenestä toiseen. Myöhempinä vuosina yleisesti Aleksi 13:ksi kutsuttu tavaratalo antoi nimensä kokonaiselle vaatemyymäläketjulle.
Talon kunto on pysynyt varsin hyvänä, vaikkakin remontteja on tarvittu. Ikkunat uusittiin 1970-luvun alussa, ja kymmenen vuotta myöhemmin ullakolle rakennettiin uusi toimistokerros. Samassa yhteydessä vanhat puupaalut korvattiin lyöntipaaluilla.

---

---

Paalutusta on tarvittu myös käynnissä olevalla, viime­ marraskuussa alkaneella työmaalla, jossa YIT Suomi Oy toimii projektinjohtourakoitsijana. Kellariin ulottuvan uuden hissikuilun pohja vahvistettiin pora- ja Titan-paaluin.

Työmaan alussa käynnistyivät myös käyttötarkoituksen muutosten ja talotekniikan läpivientien vuoksi välttämättömät purkutyöt. Ne veivät noin puoli­ ­vuotta.

Rakennuksen kaksi alinta kerrosta säilyvät liiketiloina. Ylin kerros uudistetaan tapahtumakäyttöön sopivaksi. Muut kerrokset muutetaan toimistotiloiksi.

Rakennuttaja, työeläkeyhtiö Ilmarinen omistaa myös Aleksanterinkatu 13:n naapurikiinteistön, Mikonkatu 7:n. Tämän peruskorjaus valmistui keväällä 2022. Aleksanterinkatu 13:n liiketiloina säilyvistä kerroksista rakennetaan nyt kulkuyhteys Mikonkatu 7:n tiloihin.

Uusi lasikatto ”kelluu”

Loppukeväällä päästiin aloittamaan uusien rakenteiden asentaminen.

”Ehkä vaativin rakenne on uusi lasikatto. Työteknisesti olisi kieltämättä ollut järkevintä viedä se mahdollisimman ylös. Museaalisista ja kaupunkikuvallisista syistä lasirakenne piti kuitenkin jättää alemmas”, kertoo vastaava työnjohtaja Marko Hatakka YIT:stä.

Lasirakenne ja sitä kannatteleva teräsrakenne ovat erittäin vaativa kokonaisuus myös rakennesuunnittelun näkökulmasta. Lasikupu koostuu neljästä elementistä, joiden saumat on luonnollisesti saatava ehdottoman tiiviiksi. Siksi mittatarkkuusvaatimukset ovat suuret. Lisäksi rakenne on mitoitettava niin, että siihen ei synny merkittäviä muodonmuutoksia.

”Samasta syystä lasin ja teräksen muodostama rakenne on irti vanhan rakennuksen rungosta. Se on siis sivusuunnassa tavallaan kelluva rakenne”, toteaa kohteen vastaava rakennesuunnittelija Antti Niemi Idea­structura Oy:stä.

Ympäristötavoitteet ovat korkealla

Uuden elämän saavassa kiinteistössä on tavoitteena LEED Gold -ympäristöluokitustason lopputulos. Sen saavuttamiseksi työmaalla on kiinnitetty suurta huomiota kiertotaloutta edistäviin ratkaisuihin sekä energiatalouteen. Kiertotaloutta edistettiin heti työmaan alkuvaiheessa kierrätyshuutokaupalla, josta vastasi ­aiheeseen erikoistunut Risan Oy.

LEED-luokituksen yksi keskeinen vaatimus on rakennusjätteen korkea kierrätysaste. Karsintaraja on 75 prosenttia, jonka työmaa on ylittänyt selvästi. Marko Hatakan mukaan työmaan saavuttamassa 83 prosentin kierrätysasteessa on silti vielä parantamisen varaa.

Osaa jätteistä, esimerkiksi hienojakoista puupölyä, ei kuitenkaan ole helppo kierrättää.
”Tienrakennuksessa se voisi toimia osana tien pohja­rakennetta”, Hatakka arvio

Kierrätys kiinnosti hollantilaisministeriä

Suurelle osalle purkumateriaaleista on löytynyt uusi­ käyttökohde samasta rakennuksesta. Esimerkiksi ­vanhaa kattokuparia käytetään IV-konehuoneiden ­seinissä.

”Muutenkin olemme pyrkineet hyödyntämään kiertotalouden mahdollisuuksia tavallista enemmän. Erikoisuutena voi todeta, että keraamisia laattoja olemme hankkineet eräästä konkurssipesästä”, kertoo projekti-insinööri Milja Vansén-Raitio YIT:stä.

Kierrätysratkaisujen erityisyys on herättänyt laajempaakin huomiota: kierrätyksen edelläkävijämaihin kuuluvan Hollannin ympäristöministeri kävi tutustumassa työmaan ratkaisuihin.

Massiivinen ilmanvaihto vie tilaa

Aleksanterinkatu 13:n kerrokset on alun perin rakennettu yli neljä metriä korkeiksi. Tämä luonnollisesti hieman helpottaa uusittavan talotekniikan asentamista­ sille varattuun tilaan.

Järeät uudenaikaiset ilmanvaihtorakenteet kuitenkin rohmuavat enemmän tilaa kuin vanhat järjestelmät, eikä tilantarpeen vähentämiseen ole mitään ­oikotietä. Jotta ilma kulkee kanavissa riittävän ilmanvaihdon takaavalla nopeudella, on kanavat mitoitettava virtausmekaniikan vastaansanomattomien lakien mukaisesti. Lisäksi on valittava riittävän isot ja tehokkaat ilmanvaihtokoneet, jotta niitä ei jouduta ”huudattamaan täysillä”.

Tahtituotanto on laajasti käytössä

Talotekniikka uusitaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi vanhoihin rakenteisiin tarvitaan runsaasti­ ­aukotuksia. Tekniikan asennuksissa hyödynnetään kaikissa kolmessa toimistokerroksessa tahtituotantoa ja jatkuvasti tarkentuvaa työvaiheaikataulua.

Tahtituotanto on käytössä myös esimerkiksi alakattotöissä. Osa alakatoista toteutetaan niin sanottuna desibelialakattona, jossa vaimentava rakenne koostuu absorboivasta villasta ja kipsilevystä. Toinen alakattotyyppi on metallirakenteinen ritilä.

Toimistokerrosten lattiarakenne puolestaan on niin sanottu asennuslattia, jonka alle kaikki sähkö­tekniikka voidaan helposti sijoittaa. Tällainen lattia­rakenne tekee tiloista muuntojoustavan. Tilankäytöllisiä muutoksia on helppo tehdä ilman, että täytyy mainittavasti puuttua rakenteisiin tai edes talotekniikkaan.

Teksti Vesa Tompuri kuvat Tomi Nuotsalo