Kaikki alkoi Kainuun vesipiirin vesitoimiston kesätöistä, luonnehtii rakennusmestari Jouko Juntunen työuraansa.

Rakennusmestari Jouko Juntunen meni 70-luvulla kahdeksi kuukaudeksi kesätöihin Kainuun vesipiirin vesitoimistoon Kainuun järville pohjaeläinten näytteenottoon.

”Samoissa kesätöissä ollaan edelleen”, erilainen mestari Juntunen naurahtaa. Perinteinen rakennusmestarinpolku ei nuorella miehellä ollut lainkaan mielessä työuran alussa.

Rakennusmestariopinnotkin tulivat ajankohtaiseksi vasta myöhemmin, kun esimies ja rakennusmestari Reijo Pentikäinen suositteli Joukolle rakennusmestarin opintoja.

1990-luvun alussa Kajaanin teknisessä oppilaitoksessa järjestettiin ensimmäinen monimuotokoulutus rakennustekniikan linjalle, opinnot kykeni suorittamaan töiden ohessa.

”Työnantaja suhtautui opiskeluun myötämielisesti ja sain torstaisin neljä tuntia virkavapaata opiskeluun, koska silloin opinnot alkoivat klo 13. Muuten opiskelu oli pääsääntöisesti iltaisin”, Jouko Juntunen muistelee.

Tammikuussa 1995 erilainen mestari Juntunen valmistui. Hänet nimitettiin rakennusmestarin vakanssiin 1.1.1996. Vakansseja Juntusella on matkan aikana riittänyt: tämänhetkinen virkanimike on jo hänen neljästoista.

”Kun sain mestarin vakanssin, niin pikkuhiljaa vastuulle tulivat kenttätyöt suunnittelusta toteutukseen. Vastasin muun muassa Kainuun järvien syyskartoituksesta, ja toimin keskuksen työsuojelupäällikkönä noin 10 vuotta edellisen hallinnon aikaan. RKM-työnjohtajakoulutuksesta on ollut paljon hyötyä, koska tehtävässä tarvitaan teknistä osaamista.”

Maastossa ”ryynätään”

ELY-keskukset toteuttavat alueillaan ympäristöhallinnon vesien tilan seurantaohjelmaa. Juntunen ja hänen tiiminsä tarkoitus on vastata näytteenoton ja hydrologisten kenttätöiden tulostavoitteiden toteuttamisesta.

Seurantaohjelmassa määritellään näytteenottopaikat, ajankohdat ja menetelmät. Ohjelman perusteella toteutetaan kenttäohjelmat käyttäen erilaisia tietojärjestelmiä. Kenttälomakkeissa on kohteiden tarkat tiedot, analyysit, näytepullot, näytteenottosyvyydet sekä näytteiden numeroinnit. Kohteiden paikantamiseen käytetään pääasiassa GPS:ää ja sähköisiä karttaversioita.

”Maastossa kuljetaan pääsääntöisesti kahden hengen porukalla työturvallisuusohjeita noudattaen. Kentällä työskentely vuoden eri aikoina erilaisissa olosuhteissa voi olla hyvinkin haastavaa ja fyysisesti raskasta. Turvallisuus on otettava huomioon joka tilanteessa, koska suunnitelmia joudutaan muuttamaan tilanteiden mukaan (tuulet, myrskyt, lumituiskut, heikot jäät jne.)”, Juntunen kuvaa työnsä haasteita.

Puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia

Vesiasioita ja tiedon keräämistä hoidetaan monien toimijoiden ja hallinnonalojen yhteistyönä. Käytännön työssä on sovitettava yhteen muun muassa vesivarojen hyödyntämisen, alueiden käytön, vesiensuojelun, ympäristöterveyden ja sisäisen turvallisuuden tavoitteita. Kainuussa on yli hehtaarin kokoisia vesistöjä yli viisi tuhatta.

”Kainuussa on 80 hydrologista havaintoasemaa, joissa havainnoidaan vedenkiertokulkua (veden lämpötila, pohjaveden korkeus, routa, jäänpaksuus, lumi, vedenkorkeus, virtaamat…). Olemme yhteydessä muihin viranomaisiin ja tuotamme tietoa paljon myös medialle”, Kajaanin yhdistykseen kuuluva Juntunen ynnää.

Rakentamiseen aktiivisella erilaisella mestarilla ei ole ollut hinkua.

”Olen viihtynyt erittäin hyvin tässä työssä. Se on ollut monipuolinen, minkä lisäksi siinä on tietty vapaus. Saa liikkua luonnossa ja toimintaympäristö muuttuu vilkkaasti, muun muassa erilainen digitaalisuus on tullut jäädäkseen. Mutta maastossa täytyy myös olla, meillä on 1-2 ryhmää kentällä tekemässä seurantaa vuodenajoista ja ohjelmista riippuen.”

Teksti Jari Kostiainen, kuva Jouko Juntusen arkisto

Mestari&INsinööri etsii rakennusmestareita eri ammateissa. Lähetä vinkki tai juttu, jos olet töissä muualla kuin työnjohtajana rakennuksilla. Voit työskennellä julkishallinnossa, yrittäjänä tai muissa erilaisissa tehtävissä, kerro se meille. Esittelemme erilaisia uratarinoita nimenomaan työn tekemisen kautta. Yhteystiedot: jari. kostiainen@rkl.fi