Rakennustaito
24.11.2021
Rakennustaito 23/1921
Tämän kuun 2 p:nä (2. marraskuuta, toim. huom.) avattiin Helsingissä liikenteelle Hakasalmenkadun jatko, jonka rakentamistyöt aloitettiin jo v. 1917. Pitempiaikaisen keskeytyksen jälkeen alettiin rakentamistyötä jatkamaan viime maaliskuussa, jolloin työt luovutettiin Oy. Constructor Ab:lle urakalla suoritettavaksi. Katu on rakennettu Aleksanterinkadulta Esplanaadille ulottuvan rautabetonisillan varaan. Kadun alle on rakennettu valtavat varastokellarit. Kuvassa osoittaa leveämpi, siis alkuosa P. Esplanaadin- ja Aleksanterinkatujen välistä, eli siis uutta katuosaa, jonka jatkona, kapeampana näkyy entinen Hakasalmenkatu ja edelleen Rautatientorin pohjoisella puolella oleva osa asemarakennusta. Kuvassa oikealla näkyvän prof. Eliel Saarisen piirustaman liikerakennuksen*, josta tuonnempana julkaisemme selvän kuvan, on rakentanut Yleinen Rakennus-Oy.
*Alkuperäisessä artikkelissa uutta liikerakennusta on virheellisesti kutsuttu Kinopalatsiksi.

Rautatientorilta Kaisaniemeen vedettiin uusi katulinja 1910-luvulla, kun torin itälaidan suuri kortteli halkaistiin: Murtokatu sujuvoitti liikennettä Helsingin keskustassa. Pian uuden kadun nimi vaihtui Kaisaniemenkaduksi.
Seuraavana oli vuorossa Hakasalmenkadun jatkaminen. Aleksanterinkadun ja Pohjoisesplanadin välissä olleesta suurkorttelista purettiin monta rakennusta uuden katuosuuden linjalta ja muun muassa tulevan Stockmannin tavaratalon tontilta. Pidennetty Hakasalmenkatu uudelta Rautatieasemalta Esplanadille sai myöhemmin 1920-luvulla uudeksi nimekseen Keskuskatu. Muutama kuukausi ennen uuden katuosuuden avajaisia vuonna 1921 valmistui sen varteen punatiilinen liiketalo (nykyosoite: Keskuskatu 1 B), jota tuolloin kutsuttiin Suomen Käsityöläis-Osake-Pankin taloksi. Sen ja matalamman vaalean rakennuksen takana korttelin keskellä sijaitsi teatterirakennus, jossa toimi vuosikymmenien ajan kaupungin komeimpiin elokuvateattereihin lukeutunut Kino-Palatsi. Kadunkulman vaalea rakennus tunnettiin Kino-Palatsin talona, koska sitä kautta oli käynti varsinaiseen teatteriin.
Niin katutyöt kuin liiketalon rakentaminen keskeytyivät useaan otteeseen levottomina vuosina 1917 – 1919. Katuhanke ja monien vanhojen rakennusten purkaminen olivat alkusysäys myös Stockmannin tavaratalon useampaan vaiheeseen jakautuneelle rakennusprojektille 1920-luvulla.
Liiketalon tontilta ja katulinjalta louhittiin paljon kalliota. Suurin osa kivistä kuljetettiin käytettäväksi Kulosaaren siltaan.
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiiliseksi asuinalueeksi. Merivedestä talteen otettu lämpö, maan alle sijoitettu lämpövarasto ja pitkään elinkaareen tähtäävät materiaalivalinnat osoittavat, millaisilla ratkaisuilla kaupunkien tulevaisuus...
Turun tuomiokirkon juuri alkanut laaja remontti kestää yli kaksi vuotta. Torin toisella puolella historialliset rakennukset vajoavat, ja kaupunki etsii keinoja vahvistaa niiden perustuksia. Korttelin vaativa peruskorjaus on väistämättä pian edessä. Helmikuussa käynnistyneessä...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinte...