Viimeksi kuluneina vuosi­kymmeninä on puun käyttö vaativimpiin raken­nuksiin huomattavasti vähentynyt raudan ja rautabetonin voitto­kulun tieltä. Käytäntöön tulleet uus­aikaiset sillat ja tehdashallit ovat miltei yksinomaan rakennetut joko raudasta tai rautabetonista, joita pidetään sekä kestävinä että tulenvarmoina. Mutta aivan viimeisinä vuosina on puu jälleen kohonnut kunniaansa m.m. vaativissa kattokon­struktioissa, joiden puusta rakentamiseen maailmansota antoi voimakkaan sysäyksen. Sotaakäyvät armeijat olivat usein pakotettuja nopeasti rakentamaan suuria tehdashalleja sotatarpeiden säilyttämiseksi, siltoja, lentokone- ja ilmalaivahalleja y.m., joissa puu hyvin soveltui käytettäväksi, rautaa ja sementtiä kun tarvittiin muihin sotatarkoituksiin.

Määrätyissä rakennusosissa täyttää puu tarkoituksensa yhtä hyvin kuin rauta tai betoni, ja on taloudellisessa suhteessa monasti niitä edullisempi. Suomi, jos mikään, on puun kotimaa ja on meillä kaukaisista ajoista alkaen ollut taitavia puun käsittelijöitä, joskin siinä suhteessa viime­ aikoina lienee menty jossain määrin alaspäin. Muistakaamme kuitenkin etelä­pohjalaiset taitavat kirvesmiehet, jotka vielä pari vuosikymmentä sitten tunnettiin rakennusalalla kautta koko maan.

***
Asuntotuotannon alalla on puu saman­aikaisesti taivaltanut uutta voittokulkuaan. Rakentamiskustannusten supistamispakko on tähän ollut pääasiallisena vaikuttimena. Kun otetaan huomioon, että­ kustannuksen eroitus joukkotuotannon avulla rakennettujen puurakennuksien ja kivirakennuksien välillä on noin 30  %, saattaa hyvin ennustaa puun käytön asuntorakentelun alalla meidän maassamme nykyisestään yhä lisäytyvän. Tärkeänä, maamme taloutta ylläpitävänä vientitavarana, on puuta kuitenkin pakko käyttää entistä säästäväisemmin. Tässäsuhteessa onkin viime aikoina saatu standardoimisen avulla kauniita tuloksia aikaan.

Tämä lehtemme vihko on kokonaisuudessaan omistettu puulle rakennus­aineena. Toivomme, että seuraavilla sivuilla julkaistavien kirjoitusten ja kuvien­ avulla voimme edesauttaa puun säästä­väistä ja tarkoituksenmukaista käyttelyä rakennustoiminnassa. Toivomme edelleen, että se välinpitämättömyys, mitä viime aikoina on ilmennyt yhdenmukaistettuja rakennusosia, kuten normaaliovia ja ikkunoita, kohtaan, saataisiin hälvenemään ja että täysin kotimaista, taipuisaa ja nöyrää raaka-ainettamme kohdeltaisiin sillä arvonannolla ja hellyydellä, jonka nykyaikaiset vaatimukset meille asettavat.

Poimintoja pääkirjoituksesta.

Rakennustaito 9–10/1922