Rakennustaito 4-5/1924

Oulun asemakaava, jonka laati arkkitehti Carl Ludvig Engel vuoden 1822 suurpalon jälkeen. Keisari Aleksanteri I vahvisti sen vuonna 1824.

Oulun seutu, niin kuin yleensä koko Pohjanmaa, on pinnanmuodostukseltaan erittäin­ tasaista, joten siinä suhteessa ei ­Oulun kaupungin asemakaavan suunnittelijoille ole tarjoutunut suurempia vaikeuksia suunnitellessaan asemakaavaa Oulun kaupungille. Suunnittelijoille ei ole näin myöskään, varsinkaan varhaisempina aikoina, jolloin asemakaavasuunnittelulle tai käytettäköönpä siitä ehkä nykyään yleisesti hyväksyttyä nimitystä, asemakaavataide, ei omistettu riittävää huomiota maassamme, ole tarjoutunut houkuttelevaa tilaisuutta rohkeisiin asemakaavasommitteluihin.

Mikäli varsinainen kaupunki on viime vuosina laajentunut, on se tapahtunut pääasiallisesti aikaisempaa ruutusysteemiä jatkamalla. Asukasluvun kuitenkin lisäännyttyä katsottiin olevan syytä muodostaa Oulujoen pohjoispuolelle esikaupunkiyhdyskunta, jota varten laadittiin useita ehdotuksia. Vuonna 1915 vahvistettiin seurattavaksi arkkitehti Bertel Jungin laatima suunnitelma, jossa Toppilan satamaan johtavan rautatien ja Oulujoen välisen kapeahkon, kolmisen kilometriä pitkän alueen läpi johdetaan yksi valtakatu, suunnattuna Toppilan satama-alueelle. Suunnittelija on mielestämme osoittanut erikoista ymmärtämystä kaupungin merikaupan kehittymiselle, niin pian kuin Oulu saa oman sisämaaratansa.

Oulun Rakennusmestariyhdistyksen johtokunta vuonna 1924. Istumassa vasemmalta alkaen ”ikäpresidentti” ja entinen pitkäaikainen puheenjohtaja J. W. Lillqvist, puheenjohtaja M. Karhula ja sihteeri A. Ruissalo. Seisomas­sa vasemmalta lukien K. Pesonen, varapuheenjohtaja V. Tuomainen, A. Tjäder, S. Valjus ja rahaston­hoitaja K. A. Niemelä.

Valtakadun molemmin puolin on sijoitettu tontteja suurempia asuin- ja liiketaloja varten, kun sen sijaan kauemmas valtakadusta, sivukatujen varsille, on asetettu omakoti- ja huvilatontteja. Tuiran-Alalaanilan kaup.-osassa, joksi sitä nimitetään, on paraikaa käynnissä vilkas rakennustoiminta, joten voitaneen odottaa, että lähivuosina Tuira-Laanilasta muodostuu vilkas uudenaikainen kaupunginosa.
Kaupungin edustalla oleville­ Hieta- ja Mustasaarille on paraillaan kehittymässä arkkitehti­ ­Harald Andersinin vuonna 1916 laatiman asemakaavan mukaan huvila­yhdyskunta, johon kaupungin ­satamaliikenteen kehityttyä syntynee piakkoin talviasuntojakin.

Oulun-Vaalan rautatien rakentaminen lähivuosina (valmistui v. 1929. toim.huom.) ja sen johdosta ennustettu kaupungin asutusalueen laajentuminen ovat herättäneet kysymyksen yleisasemakaavan pikaisesta hankkimisesta ja on neuvottelut sen johdosta paraillaan käynnissä. Yleisasemakaavan suunnittelijan ratkaistavaksi jää sen yhteydessä useita tärkeitä asutus- ja liikennekysymyksiä, joilla tulee olemaan varsin laajakantoinen vaikutus Oulun kaupungin vastaiseen kehittymiseen.

Otteita pääkirjoituksesta. Rakennustaito­ esitteli ”Oulun numerossaan” kaupungin kaavoitusta ja rakennushankkeita sekä Oulun osastoaan. Rakennusmestari­liiton vuosikokous pidettiin kaupungissa 20. – 22.3.1924.

Kirj. ins. Alpo Autio

Oulun Seurahuone viime vuosisadan alussa ennen lisäkerroksen rakentamista.

Mestarit Seurahuoneella

Vuoden 1924 Rakennusmestaripäivät järjestettiin Oulun­ Seurahuoneella. Vuonna 1898 valmistuneen uusrenessanssirakennuksen on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Johan Erik Stenberg. Puinen Seurahuone oli tuhoutunut Oulun palossa vuonna 1882. Suuren juhlasalin tarve keskustassa oli ilmeinen: keskeneräisen uudistalon salissa järjestettiin vuonna 1896 juhlaillalliset, kun Pohjanmaan rata oli saatu valmiiksi Ouluun asti.

Seurahuone sai lisäkerroksen peruskorjauksen yhtey­dessä vuosina 1919 – 1921, jolloin talo siirtyi kaupungin omistukseen. Vuokralaisena toiminut hotelli lopetti toimintansa 1930-luvun lopussa, ja rakennuksesta tuli virallisesti kaupungintalo vuonna 1942. Kaupunginhallitus ja -valtuusto olivat jo kauan tätä ennen pitäneet kokouksensa juhlasalissa.

Sisäilmaongelmien vaivaaman rakennuksen monivuotinen peruskorjaus valmistuu piakkoin. Nyt sisäpihat­ ovat saaneet lasikatot ja muun muassa rakennuksen kuparikatto on uusittu. Edellinen peruskorjaus tehtiin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa.

Lähteet: Oulun kaupunki, Mun Oulu, Kaleva, Rakennustaito ja Yle.