Uusien asuntojen ­pystyynpanemista ja rakennustapoja ­käsittelivät ensi ­sijassa arkki­tehdit ­Akseli Toivonen ja Signe ­Lagerborg-Stenius. Varsin opettavaista ja mielenkiintoista oli varsinkin kuulla edellisen esitystä rakennustyyppien standardoimisesta, sillä sen kautta täytyy rakennuskustannuksien aleta, kun voi käyttää samoja piirustuksia ja valmistaa samojen mittojen mukaan joukko­tuotantona ovia, ikkunoita, por­rasaskeleita y.m.


Signe Lagerborg-Stenius totesi aluksi,­ että arkkitehdin tehtävä nykyaikana on käynyt monimutkaisemmaksi kuin ennen, sillä käytettävä tila on on käynyt paljon ahtaammaksi ja kustannukset moninkerroin suuremmiksi.

Käytännöllisyys, mukavuus ja kauneus olivat ne johtolangat, joista hän piti koko ajan kiinni päästämättä toista toisen kustannuksella vallitsemaan. Eteisen piti olla mukava ja tilava, ei pimeän komeron kaltainen, jossa tuskin pääsee kääntymään, mutta ei liioin niin suuri, että sinne koottiin kaikki perheen ylimääräiset kaapit ja vanhat kalut, sillä sellainen teki jo sisään astuessa ikävän vaikutuksen.

Vaikkakin nykyajan huoneet olivat pinta-alansa puolesta rakennettavat varsin vaatimattomiksi, piti joukossa sentään olla yksi suurempi, jossa kaikki perheenjäsenet voisivat oleskella ja vaikkakin lämpöjohdot olivat karkoittaneet ­uunit muualta oli tähän pystytettävä avoin takka, koska se niin suuresti vaikutti viihtyisyyteen ja sitäpaitsi oli varsin tarpeellinen lämpöjohdon epäkuntoon joutuessa, johon sillä sen pahempi on paljonkin taipumusta.


Tarkastaja Ellen Nordensvan puhui asuntojen terveysoloista tai paremmin sanoen siitä miten niitä tulee hoitaa, ­jotta ei lika, kosteus, home ja syöpäläiset niitä turmelisi. – Tätä puolta meillä pitäisi hyvin usein ja eri tilaisuuksiin ottaa pohdinnan alaiseksi, sillä jos missään, olemme me varsin jälessä kun on kysymys siisteydestä, järjestyksestä, tuulettamisesta y.m.

Poimintoja Rakennustaidon artikkelista 11/1921, jonka kirjoittajaksi on merkitty nimimerkki Rva Suorasuu.


Suomen Rakennusmestariliiton XVI:nnen vuosikokouksen osanottajat Käpylässä v. 1921.

Kokousväki tutustui Käpylän talotyömaihin

Suomen Rakennusmestariliitto piti vuosikokouksensa Helsingissä 29. – 30.3.1921 Rakennusmestarien talossa, joka oli tuolloin puurakennus nykyisen Rakennusmestarien talon tontilla.

Jälkimmäisenä kokouspäivänä mestarit kävivät ensin­ ­tutustumiskäynnillä Käpylässä, johon oli valmistumassa puutaloja vilkkaaseen tahtiin. Rakennustaito kertoo tästä kokous­raportissaan (numero 6 – 7/1921):

Klo puoli 10 a.p. kokoutuivat kokouksen osanottajat Helsingin rautatieasemalle, josta lähdettiin tutustumaan Käpylän puutarhaesikaupunkiin paikallisen työnjohdon opastuksella. Perillä toimitettiin kokouksen osanottajain valokuvaus.