Rakennustaito 22/1922 Ennakkotietoja alkaneesta teknillisestä jättiläistyöstä

Koskien vesivoimalla oli aikaisempina aikoina pääasiallisesti vain paikallinen merkitys: niistä saaduilla voimilla käytettiin koskien välittömään yhteyteen raken­nettuja myllyjä, sahoja ja muita
tehdaslaitoksia. Ja koskien voimaa vangittiin vain sikäli, mikäli niiden äärellä löytyi muita luontaisia edellytyksiä teollisuuslaitoksen perustamiselle. Vasta sähkötekniikan kehityttyä sille asteelle, että voiman siirtäminen on mahdollista hyvinkin pitkien matkojen päähän, kohosivat kosket oikeaan arvoonsa. Syvimmän sydänmaankin kosken partaalla sijaitseva voimalaitos voi nyttemmin tyydyttää etäällä olevan kulttuuriseudun voimatarpeen.

***

Näissä oloissa on aivan luonnollista, että sellainen voimanlähde kuin Imatra päätettiin rakentaa ja sähköistää sen avulla suuri osa maatamme. Suunnitelmia tämän jättiläistyön suorittamiseksi on valmistettu jo monta vuotta ja työt ovat nyttemmin hyvällä alulla. Niistä voidaan kertoa seuraavaa.
Imatrasta, jonka bruttoputous on 18,40 m, virtaa korkean veden aikana noin 1 200 m3 vettä sekunnissa. Aluksi tyydytään siitä ottamaan hyödyksi vain 1/4, mistä saadaankin jo syntymään ei enempää eikä vähempää kuin 70 000 HV. ­ ¾ Imatran vedestä tulee siis toistaiseksi edelleenkin virtaamaan jokseenkin häiritsemättömästi, mikä tieto lienee varsin lohdullinen nykyisen Imatran ystäville.

Imatran voimalaitossuunnitelman yleiskartta. Pohjoinen on kartassa oikealla, ja siinä suunnassa kartan ulkopuolella on Saimaa. Rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1922 poistokanavan kaivutöillä. Lähistöllä valmistuivat toimihenkilöiden asuinrakennukset. Voimala vihittiin käyttöön osittain keskeneräisenä 1920-luvun lopussa ja sitä laajennettiin seuraavina vuosikymmeninä.

300 m3-sekunnin Imatrasta valtaaminen tapahtuu siten, että kosken sivuun rakennetaan 800 m pitkä, 80 m leveä ja 35 m syvä uusi vesiuoma eli n.s. poistokanava, minkä varrelle varsinainen voima­laitos rakennetaan (ks. karttaa). Jotta­ vesi­ Imatrasta saataisiin virtaamaan poistokanavaan ja riittävän suuri vesiputous siinä syntymään, on kosken niskaan rakennettava reikäpato, mikä työ tulee olemaan jättiläispainia suurimman meillä olevan luonnonvoiman kanssa.

***

Työt Imatralla ovat jo hyvässä vauhdissa. Poistokanavan yläjuoksun ensimmäinen 5 metrin paksui­nenmaakerros on jo kaivettu­ ja maa kuljetettu suojavalleihin. Kaivaus­työtä suorittaa jättimäinen kaivauskone, mikä muuta­massa sekun­nissa ottaa ”lusikkaansa”

2 m3 kiviperäistä savimaata ja laskee sen kapearaiteisen junan vaunuun. Kahdella pistolla on vaunu täynnä. Ilman tällaisen ”Hullun Jussin” työtä pitäisi uoman kaivamisessa olla kokonaisia armeijoita ihmisvoimaa. Kolme pientä, mutta­ nopeaa ja voimakasta (Lokomon tekemää) veturia vetää pitkät vaunu­jonot pois kuopasta ja kuljettaa määräpaikkaansa. Kanavauomasta tulee myös räjähdytettäväksi suuret määrät kiinteää kalliota.

Otteita Yrjö Similän artikkelista.