Kysymys eduskuntatalon paikasta on viime aikoina muodostunut hyvinkin mielenkiintoiseksi. Asiahan sinänsä on jo puolentoistakymmenen vuoden ikäinen, siis lähes yhtä vanha kuin yksikamarinen eduskuntammekin. Niin kauan kuin eduskunta sai olla­ vanhan ja hyvän V.P.K:n talon vuokralaisena Hakasalmenkadun (nyk. Keskuskadun) varrella, ei asiasta paljon puhuttu; venäläinen sortovalta oli myöskin tämänluontoisten­ uudistuskysymysten hillitsijänä. Kuiten­kin jo v. 1908 toimeenpantiin piirustuskilpailu tästä julkisesta rakennuksesta,­ jonka paikaksi silloin ajateltiin Tähtitorninmäkeä. Eliel Saarinen sai, kuten­ muistetaan, kilpailussa 1. palkinnon suuri­suuntaisella ehdotuksellaan. Mutta eräänlaisena pilvilinnana yrityksen ­toteuttaminen sillä kertaa raukesi.

Toiseen vaiheeseen joutui kysymys ­v. 1913, jolloin V.P.K. irtisanoi vuokralaisensa. Tällä kertaa ratkaistiin kysymys siten, että Heimola-yhtiö Hallituskadun (nyk. Yliopistonkadun) varrella luovutti uudessa, puoluetarkoituksiin rakennettavassa­ talossaan suuren salin lehtereineen ja ­sivuhuoneineen eduskunnan käytettäväksi, ottaen tämän arvokkaan vuokralaisen tarpeita huomioon jossain määrin jo rakennusaikana. Siinä on nyt eduskunta asunut kymmenisen vuotta, käyttäen yhtä rintaa vanhan säätytalon suojia valiokuntain kokouksiin.

Arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema Edus­kunta­talo rakennettiin vuosina 1926 – 1931 Arka­dianmäelle eli ”ooppera­tonteille”. Toisin kuin pääkirjoituksessa väitettiin, eduskunta alkoi kokoontua uudessa Heimo­lan talossa jo vuonna 1911. Artikkelissa hahmo­telluista muutoksista Eduskuntatalon lähistöllä osa toteutui myöhempinä vuosikymmeninä: Postitalo valmistui kuitenkin jo vuonna 1938.

Olisi näin ollen outoa, jos suunniteltu­ eduskuntatalo väkisten pakattaisiin ”vanhan Helsingin” piiriin, vaikka Suur-Helsinki sadan vuoden kuluttua tulee olemaan monin verroin sitä laajempi. Kun lisäksi sattuu olemaan vanhan Helsingin kupeessa, viiden minuutin kävelymatkan etäisyydessä nykyisestä keskuksesta, niin erinomainen eduskuntatalopaikka kuin n.s. oopperatontit etu-Töölössä, niin miksi ei niitä käytettäisi? Ilmava, tilava ja ylhäinenkin on tämä paikka.

Seura, jota eduskuntatalo oopperatonteille sijoitettuna tulisi saamaan, on arvokasta: paitsi jo melkein valmista rautatieasemataloa ja kansallismuseota, tulee lähettyville kaupungintalo, mahdollisesti postitalo, pienempi taidepalatsi, konserttitalo y.m., siis oikea uusien julkisten rakennusten ryhmä. Sen lähettyviltä on Saarinen suunnitellut alkavaksi nyttemmin nimeltään ehkä tasavallan avenyn, 3 km. pitkän ja 100 m. leveän suoran, Fredriksbergiin (nyk. Pasilaan) johtavan Suur-Helsingin valtakadun. Voiko oikeastaan ajatellakaan sopivampaa eduskuntatalon paikkaa, varsinkin kun vielä muistaa, että eduskunta­talon editse kulkisi toinen Suur-Helsingin pääliikenneväyliä? Ainoa epäkohta on häiritsevän ratapihan läheisyys, mutta sen siirtäminen Fredriksbergiin on vain ajan kysymys.

Otteita Rakennustaidon pääkirjoituksesta.

Kuvat: HKM