Rakennustaito 23/1923

Valmistuneiden asuntojen ja asuin­huonei­den,­ keittiö asuinhuoneeksi laskettuna, luvun väheneminen vuosista 1913 – 1914 vuosiin 1916 – 1918 oli erittäin jyrkkä, mutta vastaava nousu vuoteen 1922 melkoista hitaampi. Valmistuneiden huoneiden lukumäärän kehitys yhteensä kaikissa­ kaupungeissa on suhdeluvuin ilmaistuna ollut, kun v. 1912* valmistuneiden huoneiden luku merkitään 100:lla, seuraava: 1913 95, 1914 45, 1915 25, 1916 11,­ ­­1917 11, 1918 11, 1919 14, 1920 34, 1921 47, 1922 70.

***

Vuodesta 1920 alkaen on pääkaupungin rakennustoiminta taas hiljoilleen elpynyt, mutta on se vielä vv. 1921 ja 1922 ollut suhteellisesti pienempi kuin maan muissa kaupungeissa.

***

Pääkaupungin jälkeen vilkkain rakennustoiminta­ on ollut Tampereella, joka kaupunki tässä suhteessa­ on melkoisesti edellä Turusta, huolimatta siitä, että­ Turun rakennustoiminta v. 1912 oli miltei kaksi kertaa niin suuri kuin Tampereen. Tämä johtuu osaksi siitä,­ että rakennustoiminta sisämaan kaupungissa ­sodan (1. maailmansodan) puhkeamisen jälkeen saattoi yleensäkin jatkua kauemmin kuin rannikkokaupungissa, osaksi siitä että Tampereen kaupunki v. 1915 sai omakotiliikkeen hyvään vauhtiin avaamalla rakennustoiminnalle Lapin ja Viinikan esikaupunkialueet, missä tontteja edullisilla vuokraehdoilla tarjottiin rakennuttajille, ja antamalla heille samalla edullisia rakennuslainoja; osaksi vielä siitä, että Tampereen valloituksen (sisällissodassa 1918) aiheuttaman hävityksen jälkeen uusien talojen rakennuttaminen valtion rakennuslainojen avulla siellä tuli aikaisemmin laajemmin käytäntöön kuin, pääkaupunkia lukuunottamatta, muualla.

Huomiota herättää, että Rauma on kehityksessä melkoisesti edellä Porista, ja että Jyväskylä ja Kajaani ovat edellä Kuopiosta.

*Vuonna 1912 Helsingissä valmistui 4 941 ja muissa kaupun­geissa yhteensä 4 276 huonetta eli kaikissa kaupun­geissa yhteensä 9 217 huonetta. Uusia asuntoja valmistui Helsingissä 2073 ja muualla 1 596, eli  yhteensä 3 669 kotia.

(Poimintoja laajasta artikkelista, joka perustui Sosiaalihallituksen tutkimukseen.)

Vahdinmuutto

Vuoden 1924:n alusta muuttuu tämän lehden vastaavan- ja siis päätoimittajan tehtävät toisiin käsiin, samalla kuin Rakennustaito päättää 18:nnen vuosikertansa. 14 ½ vuotta tuosta ajasta on allekirjoittaneella ollut kunnia kuulua tämän lehden vakinaiseen toimituskuntaan, siitä noin 10 vuotta vastaavan toimittajan paikalla.

Sen jälkeen kuin kunnioitettava edeltäjäni, rkm. E. Ikäläinen, lehden perusti, valtasi Rakennustaito reippaasti johtavan aseman maamme ammattilehtien joukossa, työntäen jo alkuvuosinaan pois tieltään vanhemman kilpailijansa, Teollisuuslehden, myöhemmin rakennustoimintaakin harrastaneen Kotitaiteen ja Arkitekten-lehden. – Lehtemme saavuttama menestys – se on alkuvuosistaan saakka ollut ja on yhä edelleenkin enin levinnyt maan kaikista teknillisistä ammattilehdistä – riippuu pääasiallisesti siitä, että maan rakennusmestarikunta lehden olemassaolon aikana on elänyt teknillistä ja yhteistoiminnallista nousukauttansa. Nämä kaksi, rakennusmestarikunta ja Rakennustaito, kuuluvat läheisesti yhteen, ja niiden historia on siis yhteinen.

Yrjö Similä
(Ote pääkirjoituksesta Rakennustaito 25 – 26/1923).