Rakennustaito
RT 05/2016 | 28.10.2016
Tavallinen betoni, rautabetoni, rappaus ja tiilimuusi ovat vetistyviä, eivätkä niinollen ajan pitkään vedenpitäviä. Senvuoksi on jokainen rakenne sellaisesta aineesta, johon sadevesi, perusvesi y. m. turmiollisesti vaikuttavat, tehtävä vedenpitäväksi ja eristettävä ollakseen vettäläpäisemätön ja kyetäkseen estämään kosteuden syntymistä. Lähimpänä tarkoituksena on tällöin rakenteen suojeleminen turmeltumiselta, täplänmuodostumien ja kidemäisten suolojen aiheuttamien puhkeamien ehkäiseminen, lämmönvaihtelujen vaikutuksen estäminen ja hygienian vaatimusten täyttäminen.
Vedenpitävyyttämisen ja kosteuden eristämisen välillä on tehtävä ero. Edellinen käsittää jälkimäisen, vaan ei päin- vastoin. Kukin tapaus on erikseen harkittava, tarkoin ottamalla huomioon vaikutukselliset olosuhteet. Järjestelmän ja oikean aineen valinta käy paljon helpommaksi, kunhan ensin ollaan selvillä työn eri suorittamistavoista.
1. Jäykkä järjestelmä.
A) Betoni vedenpitävyytetään sekoittamalla siihen vedenpitäviä aineksia, bitumenia, compounds’ia y. m.
B) Betonin sisä- ja ulkopinta rapataan laastilla, johon on sekoitettu edellisessä mainittuja aineita.
2. Pintaeristys.
Betonin tai muurin pinta kyllästytetään ja rapataan suojelevalla aineella.
3. Kimmoinen kalvomembran järjestelmä.
Muuritus verhotaan kauttaaltaan vedenpitävällä kimmoisella kalvolla (membran’illa). (…)
Jäykkä järjestelmä.
Tietopuoliselta kannalta katsoen pitäisi saada hyviäkin tuloksia sekoittamalla vedenpitäviä aineita betoniin ja rappaukseen; mutta käytännön kannalta taas näiden lisäaineiden vaikutus sementtiin ja pyrkimys vähentää betonin sitoutumiskykyä on ainaisen vaaran ja epävarmuuden aiheuttajana, ollen tämä seikka hyvinkin epätyydyttävä huomioonotettava tekijä. (…)
Pintaeristys.
Työtapa on hyvin yksinkertainen ja suoritetaan siten, että rakenteen pinta ensin kiillotetaan ja annetaan täydellisesti kuivua, jonka jälkeen se kyllästytetään. (…)
Kalvo(membran) eristys
Tätä järjestelmää käytettäessä ympäröidään koko rakenne kimmoisella kalvolla, jonka muodostaa erikoishuopa ja yhtämittainen kimmoinen tahmeaine, useammassa päällekkäin ladotussa kerroksessa, joiden lukumäärä on riippuvainen vedenpaineesta. (…) (Tekn. Ukeblad.)
Otteita artikkeleista. Koko teksti luettavissa yllä olevassa kuvassa.
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiiliseksi asuinalueeksi. Merivedestä talteen otettu lämpö, maan alle sijoitettu lämpövarasto ja pitkään elinkaareen tähtäävät materiaalivalinnat osoittavat, millaisilla ratkaisuilla kaupunkien tulevaisuus...
Turun tuomiokirkon juuri alkanut laaja remontti kestää yli kaksi vuotta. Torin toisella puolella historialliset rakennukset vajoavat, ja kaupunki etsii keinoja vahvistaa niiden perustuksia. Korttelin vaativa peruskorjaus on väistämättä pian edessä. Helmikuussa käynnistyneessä...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinte...