Rakennustaito
RT 03/2015 | 29.5.2015 | Päivitetty 20.12.2016
”Maatalous”-lehden toimittaja Aimo Ilmarinen on keksinyt ja kesäasuntoonsa rakenuttanut uusimallisen saunanuunin, jolle teollisuushallitus on myöntänyt patentin. Laitos, jonka rakenne selviää yllä olevista kuvista, on ollut käytännössä parin vuoden ajan ja on se osoittautunut käytännölliseksi.
Uunissa tapahtuu veden kuumentaminen samalla kun kiuaskin lämpiää, vesiastia kun on rakennettu kehäksi kiukaan ympärille. Polttoaineiden säästö on luonnollisesti huomattava. Kuori ja vesisäiliö on tehty 2 mm:rin rautapellistä, ja on viimeksi mainittu varustettu irtonaisilla kansilla säiliön puhdistamista varten.
Uuni on 110 cm korkea ja läpimitaltaan 70 cm. Sen kokoisena mahtuu uunin säiliöön 100 litraa vettä kuumenemaan. Suurempaa tarvetta varten ovat mitat suu- remmat. Käytännössä on havaittu, että vesi säiliössä kuumenee kiehumispisteeseen kyllä ennen kiukaan riittävää kuumenemista, mutta vesi ei kuitenkaan muutu höyryksi, eikä työnnä ”lösyä” saunaan.
Lukijamme tuntevat varmaan erään toisen tämänsuuntaisen saunanuunin, jossa vedenkuumennuslaitteen muodostaa uunin sivussa oleva puinen tynnöri, mistä johdettu kupariputki kiertää kiuaskivien välissä, jossa vesi kuumenee ja palaa sitä mukaa tynnöriin. Verrattuna tähän hra Ilmarisen patenttia, tuntuu viimeksi mainittu yksinkertaisemmalta ja vähemmän tilaaottavammalta. Edellisen tulenvaarallisuus voidaan kyllä estää käyttämällä tynnörin asemasta rautapeltistä säiliötä, mutta silloin on taas ruostumisen vaara suuri, mikä vika viimeksi mainittuakin vaivaa. Tässä suhteessa kaipaavat siis molemmatkin huolellista hoitoa.
Jokatapauksessa on koetettava pyrkiä siihen, että polttopuita runsaasti haaskaavissa ”kotitarve”-saunoissamme saadaan ”samoilla tulilla” tarvittava vesi kuumennetuksi. – Toimittaja Ilmarinen on halukas luovuttamaan tämän uusimman saunauunin valmistamisoikeuden jollekin yritteliäälle henkilölle tai liikkeelle. Hra J:n osote on Helsinki, Kruununvuorenkatu 9.
Suomen vajaasta 6 000 ratakilometristä on yhä sähköistämättä lähes puolet. Tämän hetkisistä sähköistyshankkeista osa sisältää pelkän sähköistyksen, osassa taas remontoidaan myös rakenteita. Suurin sähköistykseen keskittyvistä hankkeista on käynnissä...
Suomen tunnetuimpiin kauppapaikkoihin lukeutuva Aleksanterinkatu 13 Helsingin ydinkeskustassa muuntuu osin toimistokäyttöön. Historiallinen rakennus oli valmistuessaan monessa suhteessa edelläkävijä Suomessa. Nyt korjaustyömaa näyttää hyvää mallia materiaalien...
Turun satamaan rakennetaan yhteisterminaali sekä linnan liepeille kokonainen merellinen kaupunginosa ja uusi museo. Myös alueen liikennejärjestelyt pistetään uusiksi. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa asemakaavamuutoksen, joka muun muassa mahdollistaa Silja Linen ja Viking...
Suomen vajaasta 6 000 ratakilometristä on yhä sähköistämättä lähes puolet. Tämän...
Maantiesiltojen korjausvelkaa lyhennetään Keski-Suomessa usean työmaan voimalla....
Yhä useampi vesilaitos hankkii uudenlaista valvontatekniikkaa seuraamaan vanhoje...
Vastaa