Vaikka Venäjän kriisi on verottanut rankasti Lappeenrannan taloutta, rakentaminen kaupungin keskustassa jatkuu kiihkeänä. On korjaus- ja uudisrakentamista, liiketilaa ja asuntotuotantoa. Keskusta kasvaa ylöspäin.

Kaupungin torin laitaan nouseva Rakuuna-kortteli on monipuolinen kiinteistökokonaisuus. Puretun puolitoistakerroksisen K-marketin paikalle rakennetaan katutasoon uusi huomattavasti isompi K-kauppa, jonka yläpuolelle on nousemassa kuusikerroksinen asuintalo. Uuden kiinteistön pinta-ala on noin 9 100 neliötä, josta kaupan osuus on noin 2 500 neliötä. Keskon, VVO-yhtymän ja rakennusliike Varte Oy:n tekemän KVR-urakkasopimuksen arvo on 30 miljoonaa euroa.

Hankkeen asuntotuotantopuoli jakautuu kahteen osaan: torin puolelle sijoittuu Talo A eli Asunto Oy Lappeenrannan Rakuunaheikki, johon tulee 54 Varte Oy:n omistusasuntoa yhteispinta-alaltaan 2 500 neliötä. Sammonkadun puolella oleva Talo B eli Asunto Oy Lappeenrannan Sammonkatu 5 sisältää 52 vuokra-asuntoa VVO-yhtymälle, yhteenlaskettu asuinpinta-ala on 2 500 neliötä. Rakennuskokonaisuuden bruttoala on runsaat 15 000 neliötä, asuntojen kokonaispinta-ala tulee olemaan yhteensä yli 5 000 neliötä, asuntojen keskikoko on alle 50 neliötä.

A ja B muodostavat suorakulman torin laidan ja Sammonkadun risteykseen. A-puolen toinen pää liittyy punatiilipintaiseen 1970-luvulla rakennettuun rakennukseen, jossa seinänaapurina kellarissa on ravintola Monrepos.

Kiinteistön maanalainen osa on konstikas. K-marketin asiakkaiden käyttöön tulee 70 autopaikkaa suoraan kaupan alapuolella olevaan parkkihalliin, josta on helppo kulkuyhteys kauppaan. Talon asukkaiden käyttöön autopaikkoja tulee alimpaan kerrokseen noin 60, sieltä pääsee hissillä suoraan omaan kerrokseen. A- ja B-puolen asukkaiden yhteiskäytössä on kellarikerroksissa ulkoiluvälinevarasto, irtaimistovarastot, tekniset tilat sekä pesutupa. Sisäänajorampin alla on väestönsuoja ja toinen alatasanteella kerrosta alempana. Väestönsuojissa on poistumistiet. Väestönsuojiin on tulossa normaali talotekniikka ja erikseen kriisinajan varusteet IV-laitteineen. Talon toisessa kerroksessa on yleinen sauna.

Paloteknisesti kauppa ja asuintalo ovat itsenäisiä kokonaisuuksia. Sprinklerit ovat vain autohalleissa. Talon ilmastointihuone tulee katolle ja kaupan IV-huone tulee luiskan päälle.

”Suunnitelmiin on tullut tarkennuksia ja joitain muutoksia rakentamisen aikana, mutta työmaa on pysynyt aikataulussa”, Rakuuna-projektin rakennuspäällikkö Seppo Savolainen kertoo.

Vuosi sitten aloitetun kohteen omistus- ja vuokra-asunto-osiot etenevät eri tahtiin. A-puoli on saatu katon alle, ja menossa on huoneistojen sekä käytävien väliseinien levyttäminen. K-supermarketin myymälätilat ja A-talo valmistuvat vuoden loppuun mennessä. VVO:n puolella runko on noussut vasta kolmanteen kerrokseen. Vastaava mestari Mika Virtanen arvioi, että viive on kymmenkunta viikkoa.

”Rakentaminen piti porrastaa, koska B-talon paikalla oli vanha muuntamo, jota oli pidettävä hengissä niin pitkään, että uusi muuntamo saatiin toimimaan.”

Ahtaus vaatii tarkkuutta

Vanhan marketin paikalle jäänyttä monttua on kaivettu lisää viitisen metriä alimmasta tasosta, nyt syvyyttä on noin kahdeksan metriä. Vastaava mestari Virtanen kertoo, ettei kaivannon pohjalta löytynyt mitään yllättävää, K-market rakennettiin 1970-luvulla, joten kaikki oli kirjoissa vanhojen rakennusten anturankorkoja myöten. Ennen purkutöiden aloittamista kaikki liittymät kaivettiin esiin. Skanska Infran aliurakkana tekemä montun suihkupaalutus toimii tukiseinänä ja kantaa viereiset rakennukset.

Rakennuksen kellari- ja liiketilojen elementtirunko on teräsbetonia ja muodostuu kantavasta pilari- ja palkkirungosta sekä paikalla valettavista maanpaineseinistä. Kellarin alapohjana on maanvarainen betonilaatta ja välipohjarakenteena pääosin liittolaattarakenne. Asuinkerrosten kantava elementtirunko on teräsbetonia ja välipohjat ontelolaattarakenteisia.

Rakennesuunnittelusta vastaavalle Insinööritoimisto IN-TE Oy:lle hanke on vaativa. Rakuunakorttelin suunnitellut Lauri Karvonen sanoo, että alapuolisten rakenteiden ja yläpuolisten kantavien rakenteiden linjojen sovittaminen on vaatinut huomattavasti enemmän töitä kuin normaalissa kerrostalorakentamisessa. Liiketila on äänieristetty kerrostalosta uivalla erikoisrakenteella.

Keskustan rakentamista kuvaa parhaiten sana ahtaus. Vieressä on kaupungin vilkas tori ja useita ravintoloita, joten logistiikka ja nostureiden sijoittaminen pitää miettiä tarkkaan. Pahinta ahtaus on kuitenkin itse työmaalla. Virtasen mukaan paikallavalu ja muottikaluston siirtely tontilla, jolla tehdään kaikkea muutakin samanaikaisesti, oli tarkkaa työtä. Sama koski 17,5–18 metriä pitkien marketin kattopalkkien asentamista, joka vaati 500-tonnisen nosturin.

”Kun paikat ovat ahtaat, tavaran varastointi ja liikennöinti tontilla on varmaan suurin haaste”, Savolainen kuvaa.

Korttelin keskiosan alimman asuinkerroksen tasossa, liiketilan katolla, on piha-alue, joka aiotaan päällystää keinotekoisella ruohomatolla. Nyt sisäpihalla on vielä lunta ja muuta tavaraa. Virtanen sanoo, että sisäpihan puhtaana pito on hankalaa. Lumen poistaminen onnistui vain siten, että lumi kerättiin isoon jätekonttiin, joka nostettiin nosturilla talon toisella puolella odottavaan autoon. Lunta on nostettu useita kymmeniä kontillisia. Rakennustarvikkeitakaan ei saa millään muulla tavalla pois. Pihalla viemäriputket on jo asennettu, mutta koska kansi on vielä eristämättä, vettä valuu jonkin verran. Vedet on johdettu väliaikaisella viemärillä pois.

Tammikuussa pakkaspäiviä on ollut kuutisen kappaletta. Kun pakkasta on ollut viisitoista astetta, valutyöt ovat olleet pysähdyksissä. Savolainen toteaa, että talvi on ollut hyvin erikoinen. Sääolosuhteet ovat aiheuttaneet pientä viivettä, mutta se on saatu hoidettua aikatauluun korjaavilla toimenpiteillä.

KVR helpottaa yhteistyötä

Työmaakierroksella Mika Virtanen kertoo, että työmaan vahvuus on tällä hetkellä nelisenkymmentä työntekijää, joista 18 on omia, toimisto mukaan lukien. Urakoitsijoissa on paljon lappeenrantalaisia, muun muassa kaikki talotekniikkaurakoitsijat ovat paikallisia. Virtanen ja rakennuspäällikkö Savolainen ajavat joka aamu töihin Lahdesta. Työmaalla riittää muutakin valvottavaa kuin projektin eteneminen.

”Nyt on sellainen tilanne, että kypärä päähän ja keltainen liivi päälle”, käskee Virtanen nuorta miestä, joka työstää seinää teepaitasillaan pää paljaana.

”Hänelle on jo huomautettu tänään tästä samasta asiasta, mutta ei se mene perille. Työturvallisuudesta joutuu puhumaan koko ajan, se rupeaa kyllästyttämään, kun vähän väliä joutuu huomauttamaan”, Virtanen harmittelee käytävällä.

”Työturvallisuusasioissa on menty jo hyvin paljon eteenpäin. Vielä pari vuotta sitten huomauttaminen oli ihan jatkuvaa. Kulttuuri on levinnyt; kun tavaran toimittajat tulevat nykyään rakennustyömaalle, kypärä laitetaan päähän, ennen kuin kuorman purkaminen alkaa”, Savolainen vertaa.

Työmaalla on ahdasta ja tontti pienehkö, mutta työmaan ulkopuolisen logistiikan kanssa ei ollut mitään ongelmia, vaikka muutaman sadan metrin päässä oleva City-kortteli on kuokittu nurin ja työn alla on useita kohteita. Kaupunki on huomioinut työmaiden liikenteen omissa suunnitelmissaan, reitit on suunniteltu toimiviksi.

”Kaikki toimitukset tulevat täsmätoimituksina, rekkojen ei tarvitse olla jonossa”, Virtanen kehuu.

Savolainen on tyytyväinen yhteistyöhön Lappeenrannan virkamiesten ja Lappeenrannan Energian kanssa, palaverit ovat onnistuneet ja sopiminen on ollut tehokasta. Hän on aikaisemmin työskennellyt Lappeenrannassa projektipäällikkönä Lujatalo Oy:ssä. Savolaisen mielestä yhteistyötä helpottaa urakkamuoto – KVR, johon Varte on mieltynyt. KVR:ssä on parasta yhteistyö tilaajien ja suunnittelijoiden kanssa heti hankkeen alkuvaiheessa.

”Kaikki toiminta on avointa, osapuolten näkemykset ja tarpeet tulevat hyvissä ajoin esille, ja tämä lisää tehokkuutta.”

Varteelle Rakuunakortteli on kohtuullisen iso projekti. Tällä hetkellä on käynnissä vielä kolme samankokoista hanketta Helsingissä ja Vantaalla.

Rakuunakortteli

• Rakennuttajat: Kesko, VVO Yhtymä Oyj
• KVR-urakoitsija: Varte Oy
• Työmaan aikataulu: 25.3.2015 – loppuvuosi 2016
• Rakennusinvestoinnin kokonaisarvo: 30 miljoonaa euroa
• Arkkitehtisuunnittelu: Edifica Oy
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto IN-TE Oy
• Palotekninen suunnittelu: JP Paloturvallisuus Oy
• LVI-suunnittelu: Visatek Oy
• Sähkösuunnittelu: Sähkötoimisto Raimo Pehkonen Oy
• Pohjatutkimus: Insinööritoimisto Geosaimaa Oy
• Pihasuunnittelu: Edifica Oy

Aliurakoitsijat

• Maanrakennus: Maanrakennus Reijola Oy
• Purku: SK-Purku Oy
• Tuenta: Skanska Infra Oy
• IV+LVV-työt: Are Oy
• Sähkötyöt: Quattroservices Kaakkois-Suomi Oy

Teksti Santeri Pakkanen, kuvat Ari Nakari