Talonrakennusten sähköistyshankkeiden määräluettelot on saatavissa sähkösuunnitelmiin. Tavoitteena on, että suunnitelmiin saadaan mukaan yksittäisen piirustuksen määräluettelot, mikä on suunnittelijoillekin kaikkein riskittömin vaihtoehto. Ensi askeleena ehdotetaan luettelojen sijoittamista tasokuvien laitaan.

Syyskuussa 2006 Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ja Sähkösuunnittelijat NSS allekirjoittivat sähkösuunnitelmien määräluetteloita koskevan suosituksen. Siinä suositeltiin muun muassa, että sähkösuunnittelusopimuksessa suunnittelijan edellytetään laativan urakkatarjouksia varten pisteluettelon, joka sisältää vähintään tasopiirustuksissa lasketut pistemäärät. Sen jälkeen suositusta ei kuitenkaan ole sovellettu käytäntöön. Miksi ei ole, Sähkösuunnittelijat NSS:n toimitusjohtaja Risto Hiltunen?

”Ennen kaikkea se on johtunut siitä, että rakennuttajat eivät ole halunneet sitä käyttää, se on suurin syy. Suunnittelija suunnittelee sen mukaan, mitä asiakas tilaa”, Hiltunen vastaa.

Hän uskoo, että rakennuttajat kyllä tuntevat asian.

”Olemme tuoneet asiaa esille Plaani-lehdessä sekä suunnittelijoille että rakennuttajille. Kentältä on tullut positiivistakin palautetta. Ja NSS:kin on asiassa mukana, sillä me näemme, että näin suunnittelun työmäärää saadaan lisätyksi, mistä pitää tietysti myös maksaa”, Hiltunen kertoo.

Määräluettelot on askel eteenpäin

Helsinkiläisen Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy:n sähkösuunnittelija Henri Malassulla on 20 vuoden kokemus suunnittelutöistä ja hän on tuttujen urakoitsijoiden kyseltyä itsekin kokeillut, miten massalistoja saisi otettua suunnittelujärjestelmästä ulos.

”Vuosikausia valaisimet on otettu ulos suunnitelmista laskentatyökalulla. Sitä vähän jalostamalla se onnistuisi myös muille komponenteille”, hän arvelee.

Malassu on mukana reilun vuoden toimineessa, määräluetteloita käsittelevässä, tarjoustoiminnan kehitysryhmässä, jossa on toistakymmentä jäsentä. Kehitysryhmässä on ehdotettu, että aloitettaisiin pienellä askeleella.

”Ensimmäisessä vaiheessa on tavoitteena, että suunnitelmaan saadaan mukaan yksittäisen piirustuksen määräluettelot, nousujohdot sekä johtoteiden pituudet ja ne sijoitettaisiin tasokuvan laitaan, joka on kaikkein informatiivisin paikka”, Malassu selvittää.

Urakoitsija saa sitten laskea koko projektin pisteet yhteen. ”Näin kuvakohtaisesti annettuna se on meille suunnittelijoillekin kaikkein riskittömin vaihtoehto, kun emme rupea väittämään, mikä on projektin kokonaispistemäärä.”

Joskus tulevaisuudessa sitten voidaan ottaa mukaan kaapelimäärät, joita nyt ei piirretä keskuksiin asti. Sekin olisi jo nyt mahdollista, mutta liian työlästä. Urakoitsijat ovat toivoneet, että myös piirrosmerkit olisivat mukana ja että ohjelmistovalmistajat saisivat sen toteutettua.

Hiltunenkin on mukana kehitysryhmässä. Mitä mieltä olet välimalliehdotuksesta?

”Se on yksi hyvä tapa viedä asiaa eteenpäin. On myös muunlaisia malleja, kuten esimerkiksi tietomallisuunnittelu.”

Tietomallisuunnittelulla Hiltunen viittaa vuonna 2012 laadittuihin yleisiin tietomallivaatimuksiin, joiden talotekniikkasuunnitteluosiota on täydennetty määrälaskennan prosessiohjeella.

Virheitä ei tarvitse pelätä

Koska määräluettelot ovat YSE 1998 -ehtojen mukaan kaupallisia asiakirjoja, ne ovat etusijalla tarjousta laskettaessa. Tarjous siis annetaan määräluetteloissa olevien määrien perusteella. Suunnittelijoiden ei tarvitse pelätä määräluetteloissa mahdollisesti olevia virheellisyyksiä, sillä ne on tarkoitus korjata lopulliseen urakkahintaan yksikköhintojen ja erillisten muutostyöselvitysten perusteella.

Suunnittelusopimuksessa tekniset ja kaupalliset asiakirjat ovat erikseen. Nykyisin yleisin määräluettelo on valaisinluettelo, joka on kaupallinen asiakirja.

”Jos niissä on ollut virheitä, suunnittelija ei ole joutunut niistä vastuuseen. Puuttuneet valaisimet tilataan joka tapauksessa sitten aina erikseen”, Henri Malassu kertoo.

Malassun mukaan asian etenemistä on hidastanut myös epätietoisuus sen eduista ja siitä, paljonko se aiheuttaa suunnitteluun lisäkustannuksia.

”Niitä tulee noin 1-2 prosenttia, mikä ei ole paljon”, hän sanoo.

Lisätyö tulee suunnitteluvaiheen loppuun, jolloin viimeisessä työvaiheessa tulostetaan kuvat. Ennen tulostusvaihetta massat otetaan kuvista ulos ja tuotetaan kuvan laitaan.

”Sitä varten jokaisen toimiston pitää määritellä laskentapohjat kuntoon käyttämissään ohjelmissa ja testata niitä. Sen jälkeen kaikki on idioottivarmaa”, Malassu selvittää.

Hän kertoo, että ohjelmistotoimittajat haluaisivat tehdä yhden luettelon koko projektin pisteistä, mutta suunnittelijat eivät ole valmiita niin isoon harppaukseen.

Joka tapauksessa teknisesti mitään esteitä määräluettelojen tekoon ei pitäisi olla.

”En usko, että se on mikään tekninen ongelma. Seuraavaan kehitysryhmän kokoukseen ohjelmistovalmistajat tulevat kertomaan, mitä he haluavat ja minkälaisia ratkaisuja voivat tarjota”, Risto Hiltunen sanoo.

”On hyvä, että asia tulee esiin myös niille, jotka käyttävät pelkkää piirto-ohjelmaa ja joutuvat miettimään parempien välineiden hankintaa”, Malassu lisää.

Kaikki osapuolet hyötyvät

Risto Hiltusen mukaan koko ala hyötyisi siitä, että määräluettelot saataisiin tarjouslaskentaan. ”Nyt se on piilokustannuksina urakoitsijan potissa.”

Suunnittelijoille suurin hyöty määräluetteloiden teosta koituisi työn ja sitä myöten liikevaihdon lisääntymisenä. Urakoitsijoiden etuna voidaan pitää tarjouslaskentaan käytettävän ajan pienenemistä ja tarjouslaskennassa tapahtuneen massoitteluvirheriskin pienenemistä. Myös urakoitsijoiden osalta muutos- ja lisätöiden käsittely helpottuu ja taloudellinen loppuselvitys selkeytyy.

Rakennuttajataho hyötyisi siten, että laskenta-ajan lyhenemisen vuoksi rakennusaikaakin voidaan lyhentää ja lisä- ja muutostöiden käsittely helpottuu, sillä ne voidaan käsitellä taloudellisen loppuselvityksen yhteydessä yksikköhinnoilla. Rakennuttajien etuna voidaan pitää myös työn laadun paranemista ja sitä, että tilaaja maksaa ainoastaan sen, mitä kohteeseen on asennettu. Pitkällä aikavälillä myös urakoiden hinnat laskevat, koska urakoitsijoiden kiinteät kulut pienenevät.

Teksti ja kuva Ari Uusitalo