Vesihuoltoylitarkastajana Keski-Suomen ELY-keskuksessa toimivan rakennusmestari Juha Vuorenmaan päätyminen rakennusmestariksi ei ollut ihan tavallinen tarina.

Annetaanpa vuonna 1979 Kuopion Teknillisen oppilaitoksen tie- ja vesirakennuslinjalta valmistuneen Juha Vuorenmaan kertoa asiasta:

”Olin Vesipiirillä 1970-luvun alkupuolella mittausryhmän apulaisena. Työ tuntui huomattavasti mielenkiintoisemmalle, kuin kolmisen vuotta ennen tätä pestiä tekemäni myyntityö. Työsuhde oli luonnollisesti määräaikainen, ja jatkoa tiedustellessani esimieheni lupasi töiden jatkuvan yhdellä ehdolla. Minun oli luvattava, että pyrkisin teknilliseen oppilaitokseen opiskelemaan.”

Pomolle annetun lupauksen mukaan Juha Vuorenmaa pyrki ja pääsi tekuun.

Kiinnostusta jo pikkupoikana

Ensimmäisen kosketuksen sanaan rakennusmestari Vuorenmaa muistelee saaneensa kansakoulun alaluokilla. Jossain runossa tai hokemassa mainittiin, että ”tuleeko sinusta pappi, rovasti tai rakennusmestari”. Tällöin rakennusmestari sanana jäi pysyvästi hänen mieleen.

Rakentaminen on kiinnostanut Vuorenmaata aina. Olipa kyse tie- ja vesirakentamisesta isoine koneineen tai talojen rakentaminen, hän oli aina mahdollisuuksien mukaan seuraamassa työmaita.

Valmistumisensa jälkeen Vuorenmaan ensimmäinen vuosi meni Jyväskylän kaupungilla kadunrakennuspuolen mestarina. Kun Vesipiirin tutut kaverit kuulivat, että mies oli tekun kunnialla selvittänyt, he tarjosivat mahdollisuutta pysyvän viran hakemiseen.

Tarjouksesta oli vaikea kieltäytyä, ja näin ollen jo ennen opiskeluja luotu verkosto hieman auttoi viran saamisessa. Ennen nykyisiin tehtäviin siirtymistä Vuorenmaa teki Keski-Suomen alueella pohjavesitutkimuksia.

Erityisesti harjualueiden pohjavesivaroja ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia tutkittiin, jotta alueen kunnilla olisi tarpeellista tietoa esimerkiksi varavedenottamoiden perustamisen mahdollisuuksista.

Haja-asutusalueen palvelija

Viimeiset parikymmentä vuotta Juha Vuorenmaa kertoo olleensa erilaisten haja-asutusalueiden vesi- ja viemäripuolen rakennustyömaiden rahoituspuolen hallinnassa. Työ on ollut pääasiassa valtion rahoittamien vesi- ja viemäröintitöiden seurantaa, joita paikalliset osuuskunnat ja vesilaitokset ovat toteuttaneet. Hänen vastuullaan on ollut maksatuksen seuranta, jotta yhteiset rahat käytetään siihen, mihin on suunniteltukin.

”Käymme suunnitelmat läpi, ja osallistun työmaakokouksiin rahoittajan ominaisuudessa. Työn valvonta ei kuulu toimenkuvaani, sillä jokaisella työmaalla on oma valvoja. Eli minä seuraan vain hankkeen rahoitussuunnitelman mukaista etenemistä”, Vuorenmaa tiivistää.

Yhteistyö on toiminut erittäin hyvin. Kunnan, vesilaitoksen ja valtion edustajat ovat yhdessä pitäneet alustavia kokouksia, joissa pelisäännöt on lyöty lukkoon. Hanketta on seurattu tiiviisti ja lisäksi on pidetty päätöskokouksia. Vuorenmaan mukaan kaikki hankkeet on saatu viedyksi poikkeuksetta luottamuksen hengessä läpi. Hänen kohdalleen ei ole kertaakaan tullut eteen edes epäilyksiä väärinkäytöksistä hankkeiden läpivienneissä.

Matkapäivät vähenneet

Parhaimmillaan puolet työajasta on mennyt maakunnassa ja maastossa. Kuluneiden vuosien aikana reissupäivien määrä on pikku hiljaa vähentynyt. Osasyynä tähän on tietotekniikan kehittyminen, sillä tiettyjen asioiden sähköinen käsittely ei vaadi kaikkien paikallaoloa. Mutta esimerkiksi maastotarkastuksia on toistaiseksi vaikea viedä sähköisesti läpi.

Juha Vuorenmaalla olevan tiedon mukaan nyt on meneillään viimeinen kierros, kun rahoitusta tämän tyylisiin hankkeisiin saa. Onkohan kyseessä kohtalo, kun suunnilleen samaan aikaan rahoituksen loppumisen kanssa Vuorenmaalle koittaa ansaittu vanhuuseläke.

Hän on tyytyväinen siitä, että tärkeät alueet on saatu valtion tuella yhteisen viemärin ja vesijohdon piiriin. Tosin pohjoisessa Keski-Suomessa on muutamia alueita, joilla yhteisen viemärin ja vesijohdon rakentamien olisi järkevää. Valtion rahoituksen loppuminen ei ole katastrofi, mutta tiettyjä hankkeita jää paikallisten toimijoiden itse kokonaan kustannettaviksi.

Yhdistys kaipaa nuoria

Juha Vuorenmaa on RKL:n paikallisyhdistyksen sihteeri. RKL:n Jyväskylän yhdistyksen hallitus toimii vireästi, ja kokouksia on pidetty lähes joka kuukausi. Juhan mukaan nuoria pitäisi kuitenkin saada enemmän toimintaan mukaan.

Yhteisten asioiden hoitaminen on tärkeää, ja vain yhteisvoimin asioita saadaan viedyksi eteenpäin. Opiskeluaikana nuoria on jonkun verran enemmän mukana yhdistyksen toiminnassa, mutta valmistumisen jälkeen ihmiset muuttavat työn perässä muualle ja yhdistysaktiivisuus jää.

”Nuorilla taitaa olla niin paljon erilaisia harrastuksia ja muuta tekemistä, että aika ei riitä kaikkeen”, Vuorenmaa miettii.

Aiemmin mies oli mukana aktiivisesti yhdistyksen urheilutoiminnassakin. Hiihtoharrastus ja toiminta yhdistyksen urheiluaktiivina kuitenkin jäivät polven reistailun takia.
Onneksi golf näyttää vetävän nuoria myös RKL:n urheilutoiminnassa. Mutta esimerkiksi hiihtoon ei ole uusia nimiä viime vuosien aikana kovinkaan paljoa tullut.

Vuorenmaa on ollut työpaikkansa luottamusmiehenä 1990-luvulta lähtien. Ennen luottamusmies valittiin ehdokkaiden joukosta usein äänestämällä. Tänä päivänä luottamusmieheksi pitää määrätä joku.

Vuorenmaan kokemuksen mukaan luottamusmiehenä saa valtavan hyvän näkökulman kokonaisuuteen. Hän kannustakin nuoria mestareita ja insinöörejä lähtemään mukaan luottamusmieheksi, jos työpaikan kokonaiskuva vähänkään kiinnostaa.

Asuntoautolla Suomessa

Karavaanaritoiminta on Juha Vuorenmaan harrastuksena. Ensimmäisen vaunun hän hankki vuonna 1996. Vaunu vaihtui asuntoautoon vuonna 2004, sillä vaunun vetämien on Juhan mielestä hieman työlästä, ja toisaalta asuntoauton käyttöön saaminen on vaunua nopeampaa. Auto on myös huomattavan kätevä syksyisillä marjareissuilla. Hyvän marjapaikan kupeessa on helppo huutamalla kysyä puolisolta, kumpi jatkaa marjanpoimintaa ja kumpi lähtee kahvinkeittoon.

Vuorenmaa on reissannut matkailuautollaan pääasiassa kotimaassa. Hän korostaa vuolaasti Suomen uskomattoman kaunista luontoa. Maassamme riittää kohteita yllin kyllin, ja eri vuodenaikoina tututkin kohteet näyttäytyvät aivan eri muodoissa.

Liikkuminen on myös tärkeää, sillä yhdessä paikassa jököttäminen jättäisi niin paljon kaunista kotosuomea näkemättä. Ensimmäisellä asuntoautolla Vuorenmaa ajoi noin satatuhatta kilometriä ja nykyiselläkin on 30 000 kilometriä taivalta takana. Kuluneen kesän viiden viikon reissu taisi olla lähemmäs 7 000 kilometrin mittainen. Reittiä ei koskaan lyödä lukkoon, vaan matkalla eletään mieltymyksen ja säätietojen mukaan.

Matkailun suola on Vuorenmaan ja hänen puolisonsa mukaan siinä, että saa tehdä päätöksiä täysin oman mielensä mukaan. Ei tarvitse kovin isolta porukalta kysellä, milloin ja mihin pysähdytään ja milloin taas lähdetään liikkeelle.

”Yhden viikon kesälomastamme olemme pyhittäneet lastenlapsien kanssa reissaamiseen. Kolmen alle kymmenvuotiaan kanssa liikkuminen antaa huomattavan erilaisen näkökulman matkantekoon”, Vuorenmaa kertoo.

Hän kertoo yöpyvänsä pääsääntöisesti SFC:n leirintäalueilla. Mutta erilaisilla luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissakin on erittäin mukavia yöpymispaikkoja.
Kun omaa aikaa eläköitymisen myötä alkaa olla enemmän kuin viisi viikkoa kerrallaan, niin asuntoauton keula tulee suunnatuksi suurella varmuudella myös eteläisempään Eurooppaan.

Kun eläkepäivät ensi kesänä koittavat, suuntaa Juha Vuorenmaa pitkälle reissulle Australiaan poikaansa katsomaan. Ehkäpä tälläkin reissulla tulee vuokratuksi asuntoauto, jolla valtavaan mantereeseen tutustuminen on helpompaa. Mestari&insinööri etsii rakennusmestareita eri ammateissa. Lähetä vinkki tai juttu, jos olet töissä muualla kuin työnjohtajana rakennuksilla. Voit työskennellä julkishallinnossa, yrittäjänä tai muissa erilaisissa tehtävissä, kerro se meille. Esittelemme erilaisia uratarinoita nimenomaan työn tekemisen kautta.

Teksti ja kuvat Visa Vilkuna

Mestari&insinööri etsii rakennusmestareita eri ammateissa. Lähetä vinkki tai juttu, jos olet töissä muualla kuin työnjohtajana rakennuksilla. Voit työskennellä julkishallinnossa, yrittäjänä tai muissa erilaisissa tehtävissä, kerro se meille. Esittelemme erilaisia uratarinoita nimenomaan työn tekemisen kautta. Yhteystiedot: jari.kostiainen@rkl.fi