Rakennushankkeessa oikean yhteishengen ja kannustavan työilmapiirin syntymiseen vaikuttavat kaikki osapuolet, mutta rakennuttajana Helsingin yliopiston kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi ottaa selkeästi vastuun onnistumisesta.

”Kaksi tärkeää keinoani varmistaa urakan läpimeno suunnitellusti on valita oikea toteutusmuoto ja oikea porukka toteuttamaan sitä. Toteutusmuodon tulee tukea hankkeen ominaisuuksia ja tiimin kokoamisen lähteä jo omista henkilöistämme. Korjausrakentamisessa se jatkuu ylläpidosta vastaaviin.”

Helsingin yliopistolla on käytössä puoli miljoonaa neliötä kiinteistöjä, ja lisäksi yliopisto-konsernin omistuksessa parisataatuhatta neliötä. Salmikivi on ollut rakennuttajaorganisaatiossa vuodesta 1997.

”Kiinteistöistä vastaa Tila- ja kiinteistökeskus, johon yksikköni kuuluu. Toiminnan laajuutta kuvaa se, että tuhatkin henkilöä saattaa vuosittain muuttaa työpaikkaa, ja heille järjestetään työolosuhteet.”

Hankkeita ohjaa laki julkisista hankinnoista, mikä aiheuttaa turhaakin byrokratiaa. Salmikivi ei näe lain estävän tiimien muodostamista, koska se mahdollistaa neuvottelumenettelyn. Silloin sekä suunnittelijoiden että urakoitsijoiden valinnan voi perustaa suorituskykyyn ja laatuun. Ja tätä pian uusiutuva laki parantaa.

”Kipukynnykseksi muodostuu vaatimus tarjousasiakirjojen valmiudesta hankintailmoitusta annettaessa. Se onnistuu, jos hankit yksinkertaista bulkkitavaraa, mutta rakentaminen ja erityisesti korjausrakentaminen ei todellakaan ole sitä. Vaatimus hankaloittaa toimintaa. Taas julkinen hankkija kärsii ja on häviäjän asemassa.”

Mahdollista yhteistoiminnallisuus

Rakennuttaja vaikuttaa yhteisen tahtotilan syntymiseen hankkeen alkuvaiheessa ja varmistaa sen sopimuksilla. Jos jo alkuasetelma tilaajan ja toteuttajien välillä on jännitteinen, lopputulos ei voi olla hyvä.

Hankkeisiin pyritään rakentamaan yhteistoiminnallisuutta toteutusmuodoista riippumatta. Uusilla hankintatavoilla, kuten allianssilla, se on helpompaa, mutta ratkaisevaa on, miten yhteistoiminnallisuus on hankkeeseen rakennettu.

”Konkreettisesti se näkyy urakka-asiakirjoissa ja sopimusmallissa. Mitkä ovat kannustimet ja urakoitsijan ansaintalogiikka? Kirkasotsaiset tavoitteet pystyy romuttamaan projektijohtourakassa ohjelmalla, jossa on jyrkät prosentit tavoitehinnan alituksen tai ylityksen sanktioille ja palkkioille.”

Korjausrakentamisessa pystyy harvoin teettämään valmiita suunnitelmia tarjousvaiheessa. Jos urakoitsijalla on silloin rajana kiinteä hinta, eivät rakennuttajan tavoitteet toteudu, ja ajaudutaan helposti ”riitelyurakointiin”.

”Lisä- ja muutostöiden esilletuomiseen olisi ennakkoon sovittava menettelytavat, jotta tilanne saadaan tasapuolisesti hoidettua. Yleisten sopimusehtojen mukaiseen menettelyyn ei kiireessä aina ole aikaa, mutta tulevien ristiriitojen välttämiseksi tulisi dokumentoinnit tehdä mahdollisimman nopeasti.”

Helpota ongelmien esilletuomista

Onnistuneen projektin peruskivi on luottamus. Vaikka olisi onnistunut kasaamaan haluamansa tiimin, luottamusta on vahvistettava koko hankkeen ajan.

Perinteisesti rakennusalalla jokainen on hoitanut vain oman ruutunsa, mutta asenteet ovat muuttumassa, ja nykyisin ymmärretään ottaa toisetkin mukaan ratkaisuiden kehittämiseen. Paras ratkaisu löytyy varmasti yhteistyössä.

”Luottamus osapuolten välillä on ymmärretty väärinkin. Se ei tarkoita, ettei ongelmia tuotaisi pöydälle. Voima syntyy siitä, että luottamuksellisesti keskustellaan asiat halki. Suunnittelijan ongelmaan voi löytyä ratkaisu kokeneelta työnjohtajalta tai ammattimieheltä, ja tätä ei pidä estää väärillä asenteilla ja rajoilla.”

Yhtä luonnollisena Salmikivi pitää sitä, että joskus joku tiimin osapuolista ei toimi odotetusti. Olkoon syy alkuisin mistä ryhmästä tahansa, täytyy tiimiä muuttaa.

”On oltava rohkeutta purkaa hanketason ongelma mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja löydettävä keinot, joilla muutoksen voi perustella. Niin päästään positiivisesti taas eteenpäin. Se voi vaatia sopimuksen soveltamista, ja silloin yhteistyön on toimittava myös korkeammalla tasolla. Jos tästä on puhuttu etukäteen, on helpompaa yhdessä löytää hyväksyttävä tapa.”

Katoaako suunnittelusta selkeä vastuu?

Oman ongelmansa hankkeeseen voi tuoda suunnittelijakentän viime vuosien muutokset. Isojen toimistojen syntyminen on johtanut suunnittelutyön pirstaloitumiseen, kun erikoistutaan yhä pienempiin tehtäviin.

”Hierarkiatasoja syntyy huolestuttavasti. ’Ylipääjohtaja’ neuvottelee sopimukset, suunnittelukokouksissa käy toinen johtaja, ja alaiset, joita on paljon, hoitavat hajanaisesti suunnittelun. Työmaan kannalta ei löydy keskustelukumppania. Ennen toimistoissa oli selkeästi joku projektivastuussa.”

Korjaushankkeissa tulee Salmikiven mielestä keskittää suunnitteluosaamista, jolloin työpari osaisi vastata tehdyistä ratkaisuista ja myös pohtia niitä toisten osapuolten kanssa työmaakokouksissa.

Rakennuttajakonsulttien käyttö kaikissa hankkeissa on yliopiston perusmalli. Heidän kanssaan on tehty puitesopimuksia, jolloin syntyy pidempiä yhteistyöketjuja. Näin rakennuttajan toimintatavat tulevat tutuiksi ja yhteistyö paranee koko ajan.

Yhteiset kokemukset tukevat luottamusta

Urakoitsijakentässä on havaittavissa osaamisen keskittymistä. Parhaat työmaapäälliköt haluavat valita kumppaneikseen aliurakoitsijat, joiden kanssa homma sujuu. Ja myös toisinpäin.

”Parhaat aliurakoitsijat haluavat tulla osaavien mestareiden kumppaneiksi. Kokemuksesta tiedetään, kenen aikataulut pitävät. Näin edut kertaantuvat ja hyöty tulee koko toteuttavalle porukalle.”

Johtaminen henkilötasolla on vaativaa. Työmaalla ja hankkeissa kaivataan jämäkkyyttä ja rohkeutta sanoa, kun ei mene hyvin.

”Rakennuttajan on osattava kuunnella herkällä korvalla. Jokainen on joskus väärässä. Ei ole tätä päivää, että hyväksyy vain oman vaihtoehdon. On luotettava ammattilaisiin! Korjausrakentamisessa esimerkiksi maalareilla ja entisöijillä on osaamista, jota ei kannata ohittaa.”

Hyvän työilmapiirin aikaansaamista sekä projektiorganisaatiossa että omassa porukassaan Teppo Salmikivi pitää ensiarvoisen tärkeänä.

”Onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset ovat tärkeitä. On uskallettava tehdä asioita ja tarttua niihin. Kokemuksen kertyessä luottamus aina paranee. Jokaisen pitää olla valmis ottamaan lisää vastuuta ja esimiehen myös sitä antamaan.”

Teksti Risto Pesonen, Kuvat Juho Kuva