Vanhoissa kaupunkikeskustoissa linja-autoaseman ympä­ristöt ovat usein viimeisiä aukeita rakentamattomia paikkoja. Helsingissä Kampin kauppakeskus nousi bussiasemakentälle, ja Tampereella on nyt käynnissä tähän verrattava hanke: Ratinan kauppakeskus.

Kerrosalaltaan noin 50 000 kerrosneliömetrin laajuinen kauppakeskus on osin uudisrakennushanke, osin olemassa olevien rakennusten peruskorjausta ja muuntamista uuteen käyttötarkoitukseen. Uudisrakennus Valo-Ratina ja entiseen Autotuonnin kiinteistöön rakennettava Ranta-Ratina sisältyvät käynnissä olevaan pääurakkaan, jonka toteuttaa pirkanmaalaisten rakennusliikkeiden Aki Hyrkkösen, Alasen Rakennuksen ja Lamminsivun muodostama työyhteenliittymä.

Työyhteenliittymää johtaa perustamansa rakennusliikkeen toimitusjohtaja Aki Hyrkkönen. Hän kertoo urakan ylittävän yhtiönsä vuosittaisen kokonaisliikevaihdon. Siksikin oli järkevää tarjota kohde työyhteenliittymänä.

”Kohde on sitä paitsi niin vaativa, että on järkevää yhdistää useamman yrityksen osaaminen. Itse olemme erikoistuneita vaativiin runkotöihin ja peruskorjauksiin”, Hyrkkönen kertoo.

Lastauspiha sillan alla

Työmaalla todella riittää vaativia rakenteita. Jo Kreate Oy:n erillisessä pohjarakennusurakassa oli ratkaistava, miten viereisten rakennusten tuenta kannattaa tehdä siksi ajaksi, kun pysäköintikerrosten 13 metriä syvä kaivanto ”kuokittiin”. Ratkaisuksi valikoitui suihkupaaluseinä, jolla tässä tapauksessa oli sekä kauppakeskuksen tonttiin rajautuvien rakennusten tuentatehtävä että ponttiseinien tukeman kaivannon pitäminen kuivana.

”Pohjarakennusurakoitsijan organisaatiosta löytyi kaikki tämä osaaminen. Se oli yksi valintakriteeri”, kertoo rakennuttajana toimivan Sponda Oyj:n projektipäällikkö Rauno Kulmala.

Kulmala kertoo, että pääurakkaa valmisteltaessa harkittiin myös tavoitehintaista projektinjohtourakkaa. Aikaa kuitenkin oli käytettävissä siinä määrin, että tilaajan teettämillä suunnitelmilla toteutettava kokonaishintaurakka oli järkevä ja mahdollinen.

Vaativat runkosuunnitelmat ovat Tampereella pääkonttoriaan pitävän A-Insinöörit Oy:n käsialaa.

”Haastavinta tässä kohteessa ovat Vuolteenkadun alueen jälkijännitetyt rakenteet, koska käytettävissä olevat rakennekorkeudet ovat hyvin rajalliset. Eri asennuslohkojen työnaikaiseen stabiliteettiin on myös kiinnitettävä erityistä huomiota”, kertoo rakennesuunnittelun johtaja Timo Leppänen A-Insinööreiltä.

Järeimmillä betonirakenteilla on varustettu lastauspihan katto, jonka yläpuolella on raskaasti liikennöity katu. Lastauspihan palkkien 32 metriä pitkä jänneväli puolestaan mahdollistaa rekkojen kääntymisen lastauspihalla. Näin pitkään jänneväliin on tarvittu jälkijännitystekniikkaa ja poikkileikkaukseltaan reippaasti ylipainoiseen sumopainijaan vertautuvia mittoja. Kahden metrin levyinen ja liki puolitoista metriä korkea palkki ei oikeastaan enää näytä palkilta vaan laatalta.

”Lastauspihan yläpuolisissa rakenteissakin tarvitsimme jälki­jännitystekniikkaa. Siellä tosin pärjättiin kuivapunoksilla ja vähän kevyemmällä raudoituksella”, Aki Hyrkkönen kertoo.

Töitä yläilmoissa ja pinnan alla

Vaikka paikallavalurakenteiden osuus etenkin uudisrakennustöissä on erittäin merkittävä, Ratinan kohde on iso myös betonielement­tityömaana. Betonimestarit Oy on jo toimittanut työmaalle pääosan runkoelementeistä, joista huomattavan osan muodostavat enimmäispainoltaan 11-tonniset ontelolaatat.

Kuusi rekkakuormaa vaatinut, asennussäteeltään 45-metrinen torninosturi kuljetettiin työkohteeseen yöllä viime vuoden lopulla, kun runkotyöt pohjarakennustöiden ollessa loppusuoralla alkoivat.

”Tämän kokoluokan nostureita on Suomessa vain neljä. Piti varata ajoissa, etteivät helsinkiläiset vie kaikkia”, Rauno Kulmala lohkaisee.

Itse asiassa Tampereen seutu kilpailee tällä hetkellä lujasti pääkaupunkiseudun kanssa rakennustoiminnan vilkkaudessa. Monitoimiareena on vireillä, ja Rantatunnelin valmistuminen etuajassa on saanut jo YIT:n ja Peabin talonrakentajat käärimään hihansa autoliikenteeltä vapautuneilla tonteilla. Kaupunginvaltuusto päätti juuri myös raitiovaunuverkoston rakentamisesta kaupunkiin.

Ratikasta huolimatta bussit säilyttävät oman paikkansa Tampereen paikallisliikenteessä. Olemassa olevalta lähiliikenteen bussiasemalta pääsee jatkossa liukuportaita myöten uuteen kauppakeskukseen, johon on päivittäistavaraliikkeiden lisäksi tulossa muun muassa vaateliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita, mutta myös esimerkiksi terveydenhuolto- ja hyvinvointipalveluja.

Liikkeet avaavat ovensa keväällä 2018. Siihen asti jatkuvat yhteensä kolme vuotta kestävät rakennustyöt. Nyt käynnissä olevan työyhteenliittymäurakan lisäksi töitä tehdään tänä ja ensi vuonna suojellussa Funkkis-Ratinassa. Sitä koskevan, noin 15 miljoonan euron arvoisen urakkakilpailun voitti Salpausselän Rakentajat Sisä-Suomi Oy.

Tarkkaa logistiikan hallintaa

Suurin urakka eli edellä mainitun pirkanmaalaisen työyhteenliittymä kokonaishintainen pääurakka on vaiheessa, jossa samanaikaisesti tehdään sekä runkotöitä että jo talotekniikkaa. Kantavan rungon järeimmät osat ovat jo pääosin pystyssä, joskin Peikon toimittama, Tampereen valtatien puoleinen lohko deltapalkkeineen ja teräspilareineen on vielä aktiivisessa vaiheessa.

Myös paikalla valutöitä on vielä menossa, muun muassa pumppaamon pohjalaatta ja seinät.

Pilarien, palkkien ja ontelolaattojen asennus on rytmitetty etenemään kerroksittain. Näin saavutetaan riittävä työnaikainen jäykkyys rungolle. Vaativan rakennetekniikan lisäksi myös logistisia haasteita riittää koko työmaan ajalle, sillä tontille pääsee vain yhtä reittiä. Tästä syystä toimitukset on pitänyt ajoittaa keskimäärin viidentoista minuutin tarkkuudella.

”Ruuhka-ajat eivät ole poikkeus. Ammattitaitoiseen logistiikkaan kuuluu ottaa huomioon liikenteen vaihtelu”, Aki Hyrkkönen sanoo.

Hyrkkönen pitää täsmällisyyttä muutenkin ehdottomana vaatimuksena, jotta kokonaisuus sujuu ja tilaajat ovat tyytyväisiä. Ilmeisesti ovat olleet, sillä 13 vuotta toiminut rakennusliike on saanut jo kahdesti Tampereen kaupungin myöntämän Hyvän Rakentamisen palkinnon. Käynnissä oleva kauppakeskushanke on kokeneelle, uransa varrella virkamiehenäkin toimineelle yrittäjälle mittavuudessaan ennen kokematon.

”Täytyy myöntää, että urakkakilpailun ratkaisu maistui. Ehkä se kuitenkin oli yllätys, että näin suureen hankkeeseen päästiin mukaan”, Hyrkkönen sanoo ja rientää varmistamaan, ettei kuvaaja kulje liian lähelle vesikaton reunaa.

Vesikatolla on rakenteilla iv-konehuoneen teräsrunko, epätavallisen järeä sekin. ■