MESTA

koonnut: Sirkka Saarinen

Lähetä juttuvinkkisi: sähköpostiosoite@otavamedia.fi

Uusi lastensairaala harjakorkeudessa

Uuden lastensairaalan rakentaminen Helsingin Meilahdessa on edennyt suunnitellusti. Harjannostajaisia juhlittiin maaliskuun lopussa. Ensimmäinen puolikas sairaalasta valmistuu käyttäjän sairaalateknisten laitteiden asennusta varten marraskuussa 2017 ja loput sairaalasta kesäkuussa 2018. Hankkeen pääurakoitsija on SRV.

Uuden lastensairaalan louhintatyöt aloitettiin elokuussa 2014. Nyt työmaalla asennetaan näyttävää julkisivuverhousta. Sisällä on käynnissä maalaus-, laatoitus-, lattia­pinnoitus- ja alakattotyöt, väliovi- ja potilaspaneeliasennukset sekä talotekniset työt.

”Erityisiä onnistumisia tähän asti on ollut rungon ja julkisivun valmistuminen aikataulustaan edellä loppukesästä 2016. Valituilla toteutustavoilla Uuden lastensairaalan runko ja julkisivu saatiin nopeasti pystyyn, joten sisä­töihin on päästy tavallista nopeammin ja ne on voitu tehdä säältä ja kosteudelta suojattuna. Rakenteiden kuivuminen ja laatu on mitattu ja varmistettu läpi rakentamisen”, työmaapäällikkö Matti Julin kertoo.

Hankkeessa on panostettu voimakkaasti kosteuden- ja puhtaudenhallintaan turvallisen ja terveellisen työn ja lopputuloksen aikaansaamiseksi sekä harmaan talouden torjuntaan. Lisäksi sairaalan tulevaisuutta ajatellen runko on tehty muuntojoustavaksi.

Työmaalla työskentelee tällä hetkellä 265 henkeä. Koko rakennusaikana työmaalla ehtii työskennellä yhteensä noin 3 000 työntekijää.

Uuteen lastensairaalaan tulee kahdeksan maanpäällistä kerrosta, kellarikerros ja katolle tuleva konehuonekerros. Sairaalaan tulee 2 069 huonetilaa, joista 12 leikkaussalia, 16 tehohoitoyksikköä, 118 potilashuonetta ja 220 vastaanotto- tai kuntoutustilaa.

Topit & flopit

+Työturvallisuuskilpailut ovat rakennusalalla onnistuneet yhdistämään kilpailemisen ja asenteiden parantumisen. Vuonna 2016 Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityksissä ei kuollut yhtään henkilöä tapaturmissa. Koko alalla kuolemantapauksia oli viisi. Se on pienin lukema 20 vuoteen.

+Tekniikan opiskelijat valitsivat YIT:n jälleen rakennusalan ihannetyönantajaksi Universumin Opiskelijatutkimuksessa. YIT on hallinnut ykköspaikkaa lähes koko 2010-luvun.

– Asbestin aiheuttamia ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä oli 659 (Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteri, tuorein tilasto, vuosi 2014). Niistä vahvistettiin 454. Suomessa asbestin käyttö kiellettiin 1993, mutta altistuminen on edelleen mahdollista muun muassa korjausrakentamisessa.

WWF Suomen mukaan vietimme suomalaisten ylikulutuspäivää jo 3. huhtikuuta. Kulutimme runsaassa kolmessa kuukaudessa luonnonvarat, joiden olisi pitänyt riittää koko vuodeksi.

Turvallisuuskoordinaattoreiden nimeämisissä suuria puutteita

Turvallisuuskoordinaattorin tehtävästä säädettiin asetuksella jo vuonna 2009. Asetuksessa määritellään selkeästi, että turvallisuuskoordinaattorin tehtävän hoitaminen edellyttää koulutusta, riittävästi aikaa ja etukäteisymmärrystä tehtäviin liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista. Vastuut määriteltiin rikosoikeudellisiksi, joissa saattavat korostua myös osapuolten väliset eturistiriidat. Asetuksella työnantajalle kuuluvia vastuita siirrettiin yksittäisten henkilöiden vastuulle ja tarkoituksena oli, että tehtävien siirrosta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.

KTK Tekniikan Asiantuntijat ry selvitti nykyistä tilannetta kyselytutkimuksella turvallisuuskoordinaattorin tehtävissä toimivilta. Kyselyssä selvisi, että asetuksen mukaiset velvoitteet eivät ole käytännön työskentelyssä toteutuneet asiallisesti.

Reilu kolmannes (38 %) ilmoitti, että tehtävien hoi­tamisesta ei ole sovittu mitään. Tehtävät ovat ikään kuin langenneet tekijälleen. Tehtävään määrättyjä on kolme neljästä (74 %) ja kaksi kolmesta (67 %) ilmoittaa, että tehtävästä ei ole mah­dollisuutta kieltäytyä.

Turvallisuuskoordinaattorina toiminen pitää hoitaa pääosin muiden töiden ohessa. Tehtävä puuttuu valtaosalta myös varsinaisesta tehtäväkuvauksesta. Vajaalla kolmanneksella turvallisuuskoordinaattorin tehtävä on merkitty erilliseksi lisätehtäväksi. Yli puolet (55 %) vastaajista ilmoittaa, että koko turvallisuuskoordinaattorin tehtävien hoitaminen saa kouluarvo­sanaksi heikon.

Kysely lähetettiin vuoden 2017 alussa kuntien ja kuntaomisteisten yhtiöiden pääluottamusmiehille, jotka jakoivat sen turvallisuuskoordinaattorin tehtäviä tekeville henkilöille. Vastaajia kyselyyn tuli 124.

154 000 €

Kahden viime vuoden sisällä otettujen asuntolainojen keskimääräinen suuruus oli 154 000 €. Lähde: Finanssialan keskusliitto.

ONKALOa louhitaan yhteistoiminnallisella hankemallilla

YIT louhii Eurajoen Olkiluodossa sijaitsevan Posivan ONKALOn ensimmäisiä tunneleita yhteistoiminnallisella hankemallilla.

Yhteistoiminnallinen hankemalli on monen vuoden kehityksen tulos. Mallia on ideoitu allianssimallin, aiempien kokemusten ja tilaajan kanssa käytyjen yhteisten keskustelujen perusteella. Projektiryhmä koostuu sekä YIT:n että Posivan edustajista.

”Posivan TU6- ja LTU1-urakoissa laskutamme tilaajaa aikaan sidotuista työmaan henkilöstön ja kaluston kustannuksista, joihin ei sisälly katetta. Lisäksi laskutamme työhön kohdistuvat materiaalikustannukset ja aliurakat sekä hallinnollisen kustannus­erän. Katteen saamme tekemistämme työsuoritteista, jotka veloitetaan yksikköhinnoilla. Mallissa on myös määritelty yhteisesti sovitut avaintulostavoitteet, joiden saavuttamisesta maksetaan bonusta. Malli kannustaa mahdollisimman tehokkaaseen työhön. Toisaalta tilaajan intresseissä on myötävaikuttaa siihen, että palvelun tuottajalla on ’mestaa’, jossa työtä voidaan tehdä”, yksikönjohtaja Ari Bergström YIT:ltä kertoo.

”LTU1 on ensimmäinen loppusijoitustiloihin yltävä urakka. Tämä tarkoittaa säteilyturvaluokka 3:n tiloja ja Säteilyturvakeskuksen läsnäoloa. Laaja laatudokumentaatio vie aikaa. RSC eli Rock Suitability Criteria -prosessin mukaisilla tutkimuksilla ja mallinnuksilla varmistamme kallioperän soveltuvuuden loppusijoitukseen. Mikäli rakoilevia alueita löytyy, ohjaamme tutkimuksia kallioperässä toiselle alueelle. Siksi suunnitelmia täytyy muokata työn edetessä”, Posivan työmaa­yksikön päällikkö Kimmo Lehtola kertoo.

Selvitysmies suosittelee allianssimallia

Erkki Virtanen selvitti pääministeri Juha Sipilän kutsumana valtion rahoittamien rakennushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen tehokkuutta sekä hankkeiden aikataulu- ja kustannusongelmia. Selvitys paljasti, että valtion osittain rahoittamat rakennushankkeet näyttävät jopa pääsääntöisesti epäonnistuvan. Siksi valtion rahoitus tulisi jatkossa aina määritellä sekä euromääräisenä enimmäissummana että prosentuaalisena enimmäismääränä.

Valtion osallistumisen pelisäännöt hankeohjaukseen tulisi myös selkiyttää ja valtion vaikutusmahdollisuuksia lisätä.

Rakennushankkeiden johtoelimiin olisi nimettävä riittävin valtuuksin toimivat taloudellista ja rakentamisen asiantuntemusta edustavat valtion edustajat. Lisäksi tarvitaan uusia päätöksiä ja linjauksia hallintolain esteellisyysäännösten soveltamisesta. Valtiolle tulisi myös antaa oikeus tarvittaessa keskeyttää rahoitus, mikäli hanke poikkeaa kohtuuttomasti ja perusteettomasti alkuperäisestä suunnitelmasta.

Virtanen suosittelee, että valtion omissa vaativissa rakennushankkeissa käytettäisiin pääsääntöisesti allianssimallia. Valtion tulisi pääsääntöisesti vaatia allianssimallin käyttöä myös osittain rahoittamissaan rakennushankkeissa. Valtion tulisi ryhtyä Senaatti-kiinteistöjen avulla voimakkaasti edistämään allianssi-elinkaarimallin käyttöä julkisessa rakentamisessa. Tämä voisi jatkossa olla yksi mahdollinen ratkaisu kosteus- ja homeongelmien ehkäisemiseen ja hoitamiseen.

Kosteudenhallinta­selvitys Kuivaketju10-toimintamallilla

Ympäristöministeriö sekä kiinteistö- ja rakennusala esittävät suosituksen toimintatavoista, joiden avulla rakennusten kosteusongelmia vähennetään olennaisesti. Uusiin toimintatapoihin sitoutuvat kaikki rakennushankkeen osapuolet, ja niitä sovelletaan sekä hankkeen kaikissa vaiheissa että kiinteistön ylläpidon aikana.

Tilaajan tulee jatkossa uudis- ja korjausrakentamishankkeissa laatia kosteudenhallintaselvitys, jonka avulla varmistetaan kosteudenhallinta koko rakennusprojektin ajan. Suosituksena on, että selvityksessä käytetään Kuivaketju10-toimintamallia, joka sisältää muun muassa merkittävimpien kosteusriskien hallitsemiseen tarkoitettuja tarkistuslistoja. Mukana on myös konkreettiset, eri työvaiheisiin liittyvät toimintaohjeet tilaajalle, suunnittelijalle, urakoitsijalle ja kiinteistön käyttäjälle sekä rakennusvalvonnalle.

Tilaaja nimeää rakennushankkeeseen hankekohtaisen kosteudenhallintakoordinaattorin, joka voi olla myös hankkeessa jo muutenkin mukana oleva henkilö. Koordinaattorin tehtävänä on varmistaa kosteudenhallintaselvityksen mukaisten toimien toteutuminen.

Suositeltujen toimenpiteiden noudattaminen antaa hyvät edellytykset terveelliselle ja turvalliselle rakentamiselle, asumiselle, tilojen käytölle sekä kiinteistöjen arvon säilymiselle. Uusi toimintamalli kattaa rakennuksen koko elinkaaren tilaamisesta ja suunnittelusta aina rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon.

Toimintamallia ovat kehittäneet ympäristöministeriö, Oulun ja pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat, Rakennustarkastusyhdistys RTY, Rakennusteollisuus RT, SKOL, RAKLI ja Rakentamisen Laatu RALA.

Uusi lastensairaala

• Louhintatyöt aloitettiin elokuussa 2014, uudis­rakennuksen alta purettiin Husin logistiikkakeskus.

• Rakennuskustannusten budjetti on 175 miljoonaa euroa.

• Uuden lastensairaalan rakentamisen kustannuksista vastaavat omalta osaltaan valtio ja Hus. Yksityinen rahoitus koostuu rahankeräyksellä kerätyistä varoista sekä vieraasta pääomasta.

• Rakennuttajakonsulttina toimii Haahtela-rakennuttaminen Oy ja pääurakoitsijana SRV Rakennus.

• Sairaalan on suunnitellut työyhteenliittymä Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy.

MESTATILASTO

Vireille pannut konkurssit tammi-maaliskuussa 2008–2017

Tammi-maaliskuussa 2017 pantiin vireille poikkeuksellisen vähän konkursseja. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät rakentamisen sekä muiden palveluiden päätoimialalla. Rakentamisessa pantiin vireille 100 konkurssia, mikä on 60 konkurssia (37,5 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. Lähde: Tilastokeskus.

Vaikuta lehden sisältöön ja osallistu arvontaan

Mistä haluaisit lukea Rakennustaito-lehdestä? Missä olemme onnistuneet, missä taas voisimme petrata? Vastaa lyhyeen verkkokyselyyn alle viidessä minuutissa. Vastaaminen onnistuu myös mobiilissa.

lukijakysely.fi/­
rakennustaito

Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan 2.6.2017 Pauligin Cupsolo ByMe -kapselilaite ja siihen sopivia kaakao- ja kahvijuomakapseleita. Trendikkään mattamusta kapselilaite mahtuu pieneenkin tilaan.

Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMAn tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2017. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.6.2017. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Putki­remontti 30 %:ia halvemmalla!” Ensimmäisenä minulle herää kysymys – mihin verrattuna? Putkiremontti on ainutkertainen projekti ja hinta­lupauksen voi mielestäni antaa, kun vertailuhinta on olemassa. Sen saa vasta, kun hanke on kilpailutettu ja tarjoukset laadittu samalla periaatteella.”

Kim Karves, Karves Energia & Valvonta Oy:n ja Karves Suunnittelu Oy:n toimitus­johtaja.

”Työturvallisuus on kovaa ja raskasta työtä, eikä se aina tunnu kovin palkitsevalta. Tärkein palkinto on kuitenkin tarjolla joka päivä: jokainen pääsee turvallisesti ja terveenä töistä kotiin.”

Tiia Tuomi, turvallisuuspäällikkö, NCC, blogi

Sairaalan perustukset ja neljä alinta kerrosta tehtiin paikallavaluna. Ylimpien kerrosten runkorakenteet tuotiin paikan päälle elementteinä. Myös  ulkoseinärakenteet asennettiin elementteinä, jotta sairaalan ulkovaippa saatiin nopeasti umpeen. (KUVA: SIRKKA SAARINEN)
Sairaalan perustukset ja neljä alinta kerrosta tehtiin paikallavaluna. Ylimpien kerrosten runkorakenteet tuotiin paikan päälle elementteinä. Myös ulkoseinärakenteet asennettiin elementteinä, jotta sairaalan ulkovaippa saatiin nopeasti umpeen. (KUVA: SIRKKA SAARINEN)
ONKALOssa käynnissä oleva LTU1-urakka on jatkoa TU6-urakalle, joka sisälsi loppusijoitusalueelle johtavien ajoyhteyksien sekä huolto- ja pysäköintihallin louhinnan 430–440 metrin syvyydessä. (HAVAINNEKUVA: POSIVA)
ONKALOssa käynnissä oleva LTU1-urakka on jatkoa TU6-urakalle, joka sisälsi loppusijoitusalueelle johtavien ajoyhteyksien sekä huolto- ja pysäköintihallin louhinnan 430–440 metrin syvyydessä. (HAVAINNEKUVA: POSIVA)