rakennustaito

100 vuotta sitten

Perusmuurien, tunnelien, siltojen, permantojen y. m. vedenpitävyyttäminen ja eristäminen.

Rakennustaito 14/1916

Tavallinen betoni, rautabetoni, rappaus ja tiilimuusi ovat vetistyviä, eivätkä niinollen ajan pitkään vedenpitäviä. Senvuoksi on jokainen rakenne sellaisesta aineesta, johon sadevesi, perusvesi y. m. turmiollisesti vaikuttavat, tehtävä vedenpitäväksi ja eristettävä ollakseen vettäläpäisemätön ja kyetäkseen estämään kosteuden syntymistä. Lähimpänä tarkoituksena on tällöin rakenteen suojeleminen turmeltumiselta, täplänmuodostumien ja kidemäisten suolojen aiheuttamien puhkeamien ehkäiseminen, lämmönvaihtelujen vaikutuksen estäminen ja hygienian vaatimusten täyttäminen.

Vedenpitävyyttämisen ja kosteuden eristämisen välillä on tehtävä ero. Edel­linen käsittää jälkimäisen, vaan ei päin­vastoin. Kukin tapaus on erikseen harkittava, tarkoin ottamalla huomioon vaikutukselliset olosuhteet. Järjestelmän ja oikean aineen valinta käy paljon helpommaksi, kunhan ensin ollaan selvillä työn eri suorittamistavoista.

1. Jäykkä järjestelmä.

A) Betoni vedenpitävyytetään sekoit­tamalla siihen vedenpitäviä aineksia, bitumenia, compounds’ia y. m.

B) Betonin sisä- ja ulkopinta rapataan laastilla, johon on sekoitettu edellisessä mainittuja aineita.

2. Pintaeristys.

Betonin tai muurin pinta kyllästytetään ja rapataan suojelevalla aineella.

3. Kimmoinen kalvomembran järjestelmä.

Muuritus verhotaan kauttaaltaan vedenpitävällä kimmoisella kalvolla (membran’illa). (...)

Jäykkä järjestelmä.

Tietopuoliselta kannalta katsoen pitäisi saada hyviäkin tuloksia sekoittamalla vedenpitäviä aineita betoniin ja rappauk­seen; mutta käytännön kannalta taas näiden lisäaineiden vaikutus sementtiin ja pyrkimys vähentää betonin sitoutumis­kykyä on ainaisen vaaran ja epävarmuuden aiheuttajana, ollen tämä seikka hyvinkin epätyydyttävä huomioonotettava tekijä. (...)

Pintaeristys.

Työtapa on hyvin yksinkertainen ja suoritetaan siten, että rakenteen pinta ensin kiillotetaan ja annetaan täydellisesti kuivua, jonka jälkeen se kyllästytetään. (...)

Kalvo(membran) eristys

Tätä järjestelmää käytettäessä ympäröidään koko rakenne kimmoisella kalvolla, jonka muodostaa erikoishuopa ja yhtämittainen kimmoinen tahmeaine, useam­massa päällekkäin ladotussa kerroksessa, joiden lukumäärä on riippuvainen vedenpaineesta. (...) (Tekn. Ukeblad.)

Otteita artikkeleista. Koko teksti luettavissa:

www.rakennustaito.fi