turvallisuus

Kustannuspaineet vaikuttavat kattotöiden turvallisuuteen

Rakennuksen hoito- ja käyttösuunnitelma on ylitarkastaja Jari Nykäsen mukaan yksi työturvallisuuden perustuksista.

teksti Riitta MAlve Kuva Otto Kilpirinne, Vaskisepät Oy

”Omakotitalojen katoilla tapahtuvan rakentamisen ja korjaamisen työturvallisuus on rempallaan kaikilta osin”, toteaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ylitarkastaja ja rakennustiimin päällikkö Jari Nykänen.

Kattotyö on Nykäsen mielestä eniten riskejä ja laiminlyöntejä sisältävä rakennushankkeiden osa-alue. Aluehallintovirasto on lisännyt alan turvallisuusosaamista muun muassa Kattotyö ja turvallisuus -tilaisuuksissa, joissa alan osapuolet kertovat ja keskustelevat aiheesta. Mukana ovat olleet muun muassa urakoitsijoita, kattoasentajia, isännöitsijöitä sekä edustajia Rakennusliitosta, Ammattiliitto Prosta ja Omakotiliitosta.

Putoamissuojausten, nousuteiden ja suunnitelmien puuttuminen on Nykäsen mukaan tavallista omakotitalojen kattotyömailla.

”Katoille mennään nojatikkaita pitkin, vaikka turvallinen kulku tulisi järjestää esimerkiksi porrastornin kautta. Turvavaljaita ei käytetä siitä huolimatta, ettei työmaata ole suojattu kaiteilla tai käytössä ole nostimia. Toisaalta katoilta puuttuvat valjaiden kiinnityskohdat.”

Työsuojeluviranomaisten tarkastusten perusteella tilanne on parempi kerrostalohankkeissa, joissa on mukana työmaasta vastaava päätoteuttaja. Työturvallisuuden taso on niissäkin vaihteleva.

Nostin tai valjaat

”Uudempien rakennusten käyttö- ja hoito-ohjeet helpottavat myös kattotöiden suunnittelua, jos ohjeet on tehty”, Nykänen sanoo.

Ohjeista on määräys valtioneuvoston asetuksessa rakennustöiden turvallisuudesta. Rakennuttaja huolehtii niiden laatimisesta ennen kohteen valmistumista.

Vaikka kattotöissä ei ole tapahtunut kuolemaan johtaneita tapaturmia kahden viime vuoden aikana, Nykänen pitää työn tapaturmariskiä edelleen suurena.

”Yksi suuri syy löytyy kustannuspaineista. Esimerkiksi säästetään työskentelemällä valjaiden avulla, vaikka työsuoritus olisi turvallisempaa nostimelta tai telineiltä. Työnantajan tehtävä on päättää, miten työ tehdään turvallisesti.”

Parhaat kattojalkineet haussa

Vaskisepät Oy:ssä, kattojen pellityksiä ja maalauksia suorittavassa pk-yrityksessä, työturvallisuus on osa ammattitaitoa.

”Hyvä työturvallisuus liittyy sekä haavereiden ehkäisyyn että työn laatuun”, kertoo pääkaupun­kiseudulla toimivan Porvoon Vaskiseppien aluejohtaja ja koko yrityksen turvallisuuryhmän vetäjä Otto Kilpirinne.

Alan suurimpina riskeinä Kilpirinne pitää putoamisia, liukastumisia ja viiltohaavoja.

”Turvallisuusjärjestys on: ensin telineet, sitten henkilönostin ja turvavaljaat. Putoamissuojaus ratkaistaan näiden välillä sen mukaan, mikä on kulloinkin järkevää.”

Työturvallisuus on kiinni myös työntekijöiden asenteesta.

”Kenenkään ei tarvitse riskeerata omaa henkeään työn takia. Onneksi yhä vähemmän ihaillaan riskin ottamista.”

Parhaat jalkineet ovat vielä haussa: ”Perinteiset turvajalkineet eivät sovi kovin hyvin peltikatoille. Ratkaisu saattaa löytyä sisäpelikenkien tyyppisistä kengistä, joissa on hyvä pito.”

Lisätietoja

Asetus rakennustyön turvallisuudesta:

www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090205

Työturvallisuuslaki:

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Vaskisepät  Oy:n peltisepät  rakensivat Suvelan uuden kappelin kuparikattoa lippakatolta käsin. Putoamissuoja esti horjahtamisen reunan yli. Kuparilevyjen saumauksessa  työntekijä  käytti valjaita, koska työssä kiivettiin jyrkällä katolla lepääviä tikkaita pitkin harjalle.
Vaskisepät Oy:n peltisepät rakensivat Suvelan uuden kappelin kuparikattoa lippakatolta käsin. Putoamissuoja esti horjahtamisen reunan yli. Kuparilevyjen saumauksessa työntekijä käytti valjaita, koska työssä kiivettiin jyrkällä katolla lepääviä tikkaita pitkin harjalle.