Kaikki uusiksi

Keväällä 2018 valmistuvassa Stadin ammatti­opiston Prinsessantien toimipaikan suurremontissa vain välipohjat sekä katon ja ulkoseinien betonirakenteet säilyvät ennallaan.

Teksti Jukka Nortio

Kuvat Ari Heinonen

Itä-Helsingin Roihuvuoressa sijaitseva yli 20 000 kerrosneliön kokoinen Stadin ammattiopisto on ollut monen suomalaiskokin opinahjo, jossa koulutetaan myös matkailu-, ympäristö ja hotellialan ammattilaisia. Urakan valmistuttua rakennus on suojelukohde.

24 miljoonan euron urakka on YIT:n suurin korjausurakka. Kun mukaan otetaan laajat talotekniset ratkaisut, urakan arvo nousee noin 46 miljoonaan euroon.

Ainutlaatuista korjaamista

Oppilaitokset ovat haastavia kokeneellekin korjausrakentajalle.

”Vastaan tulee erilaisia opetustiloja, joissa on poikkeuksellisia rakennusvaatimuksia. Opetus­keittiöissä on erikoiskalusteita ja auditorioissa muun muassa näyt­tämötekniikkaa, äänentoistoa, valaistusta ja akustiikkavaatimuksia”, työmaan vastaava mestari Jari Partanen sanoo. Hänelle meneillään oleva urakka on jo viides kouluprojekti.

Vuonna 1978 valmistuneeseen rakennuksessa on remontin jälkeen ennätykselliset 13 opetuskeittiötä, kaksi leipomoa, konditoriakeittiöt, oppilaitoksen ruokalan keittiö sekä opetusravintola Kokin keittiö.

”Keittiöiden laitteet ja erikoisratkaisut ovat olleet suurin yksittäinen haaste koko urakassa”, työmaainsinööri Jenni Sahlberg sanoo.

Kolmessa vaiheessa

Korjausurakka on jaettu kolmeen vaiheeseen, jotta oppilaitoksen toiminta voisi jatkua koko urakan ajan. Ensimmäinen vaihe alkoi toukokuussa 2015, ja se luovutettiin tilaajalle kesäkuussa 2016. Samoihin aikoihin alkoi toinen vaihe, jonka on määrä valmistua heinäkuussa 2017. Kolmas vaihe saadaan maaliin huhtikuussa 2018.

Ensimmäisen vaiheen aikana rakentajat törmäsivät ongelmakohtiin, kun osa ennakkotiedoista osoittautui vääriksi ja suunnitelmia jouduttiin useassa kohdin muuttamaan. Välipohjan TT-laattojen vetopunoksiin poratut tuhatkunta kiinnikettä ovat jääneet tekijöiden mieleen.

”Ensimmäisen kiinnikkeen irrotimme kaivinkoneella. Sitten kehitimme teräsrakenneurakoitsijan kanssa kiinnikkeenvetolaitteen, jossa on hydraulinen sylinteri. Sen 12 tonnin vedolla saimme suurimman osan kiinnikkeistä siististi irti”, Partanen muistelee.

Vastaan tulleet ongelmat selätettiin, ja niistä on saatu arvokasta oppia, jotka auttavat nyt meneillään olevaa toista vaihetta.

”Opimme ennakoimaan ongelmatilanteita ja mitoittamaan resursseja niin, että yllättävissäkin tilanteissa meillä on tarpeeksi tekijöitä ottamaan aikataulua kiinni”, Partanen sanoo.

”Tämä on työtä, jossa oppii koko ajan. Korjausrakentajasta ei koskaan tule valmista, vaan nöyränä on mentävä joka päivä eteenpäin.”

Tekniikka maan alle

Rakennuksen alimman kerroksen kaikki maanvaraiset lattiat on avattu. Lattiarakenteet uusitaan ja niiden alle asennetaan osa talotekniikkaa. Alapohjan salaojat, radonputket ja rakennekerrokset uusitaan.

”Rakennamme rakennuksen alle kaikkien vaiheistuksien alla kulkevan sähkökanaalin, joihin suurin osa kaapeloinnista viedään”, Partanen sanoo.

Alimman kerroksen lattiaa madalletaan, jotta saadaan lisää huonekorkeutta. Näin alakaton yläpuolelle saadaan riittävästi tilaa talotekniikalle. Myös uudet keittiölaitteet edellyttävät suurempaa huonekorkeutta.

Muissa kerroksissa lattioista puretaan pintamateriaalit, ja ne timanttihiotaan ja oikaistaan ennen uutta pintaa.

Välipohjien TT-laattoja vahvistetaan niihin liimattavilla lattateräksillä. Laatat tarvitsevat lisää vetolujuutta muun muassa katolle tulevien teräsrakenteisien iv-konehuoneiden aiheuttaman lisäpainon vuoksi. Iv-konehuoneiden teräksien ja vaipparakenteiden kuormat ajetaan kantaville pilareille.

Kolmoskerroksessa muurataan väliseiniä. Erään ulkoseinän luona tapaamme mietteliään työnjohta­jan.

”Suunnitelmien mukaan tämä on betoniseinä”, sisätöistä vastaava työnjohtaja Henri Keränen sanoo ja näyttää seinää, jossa on kilpilevystä, eristevillasta ja asbestisesta tuulensuojalevystä tehty rakenne.

”Tämä on vielä merkitty säilytettäväksi rakenteeksi. Kaupungin määräysten mukaan tällaisessa märkätilassa ei voi olla levyrakenne. Ongelmana on, että TT-laatan laippa ei kestä kiviseinää”, Keränen tuumaa ja vakuuttaa, että tähänkin ongelmaan on mietitty jo ratkaisu, jolle tarvitaan vielä suunnittelijoilta hyväksyntä.

Uutta pintaa

Kaikki rakennuksen ulkoseinät korjataan, koska vanha rakenne on kauttaaltaan aikansa elänyt. Neljäkymmentä vuotta vanha eriste ei vastaa nykyisiä energiamääräyksiä, ja rakenteet ovat monin paikoin vuotaneet pahasti.

Vanha 150 millin eristevilla, tuulensuojalevynä käytetyt asbestilevyt sekä aikansa palvellut alumiinilevyvuoraus poistetaan. Vain betonirunko ja vanha pohjakoolaus säilytetään.

Uudeksi eristeeksi asennetaan 150 millimetriä Kingspan Therma -eristelevyä (entinen SPU), jonka saumat tiivistetään uretaanivaahdolla. Eristelevyjen päälle asennetaan Cembritin tuulensuojalevyt, joiden saumat kitataan butyylikitillä. Tämän päälle tehdään ristikoolaus, jonka päälle asennetaan tyylikäs alumiinivuoraus.

”Uusi rakenne vastaa vanhaa, mutta on huomattavasti tiiviimpi. Saman paksuisen eristemateriaalin eristyskyky on aivan toista luokkaa kuin vanhan villan”, Partanen sanoo.

Ulkovuorauksen pintaan asen­netaan täsmälleen samanlaiset tummanvihreäksi maalatut alu­miiniprofiilit kuin ennenkin. Purson Siuron-tehtaiden arkistosta löytyi vielä alkuperäispiirustusten mukaan aikanaan tehdyt alumiini­profiileiden muotit, joita käytettiin uusien seinälevyjen valmistukseen.

Sisäseinistä lähes kaikki uusitaan, sillä huonejärjestys menee pääsääntöisesti uusiksi.

Rakennuksessa on kaikkiaan noin 700 ikkunaa, joista puolet uusitaan kokonaan ja puolet korjataan. Koillis- ja kaakkoispuolella olleet ikkunat ovat kestäneet säärasitukset niin, että hionnan, uuden pintakäsittelyn ja eristeen jälkeen ne ovat kuin uudet.

”Karmien ja seinien välit eristetään, eli ne kitataan ja käsitellään Ardex-tiivistysjärjestelmällä ilmatiiviiksi”, Partanen sanoo.

Uusi talo katolle

Kolmikerroksisen rakennuksen tasakatolla töitä tehdään sääsuojateltan sisällä. Vanha katto­pinnoite ja eriste on poistettu ja uutta tehdään vauhdilla. Entisen lecasoraeristeen tilalle tehdään uusi monikerroseristys. Betonipinnan päälle valetaan noin 30 millimetrin tasausvalu, jolle asennetaan kaksi 170 millimetrin villakerrosta. Villan päälle tehdään kevytsorapavuilla kaadot, jonka päälle tulee 50 milliä villaa ja vedeneristys pintaan. Pintakerroksena on kaksi bitumilla yhteen liimattua hitsattua kermikerrosta.

Useista osista muodostuvan rakennuksen katoille rakennetaan viisi teräsrakenteista iv-konehuonetta kanavatunneleineen. Niiden yhteispinta-ala on 2 200 neliömetriä.

”Konehuoneiden teräsrunkojen rakentaminen on kattohommista kaikista vaativin työ”, katto- ja julkisivu-urakoita ohjaava YIT:n työnjohtaja Matteus Knuuti kertoo.

palaute@rakennustaito.fi

”Korjausrakentajasta ei koskaan tule valmista, vaan nöyränä on mentävä joka päivä eteenpäin.”

Stadin ammattiopiston Prinsessantien toimipisteen saneerausprojekti

• Rakennusaika: toukokuu 2015 – huhtikuu 2018, kolmessa vaiheessa

• Kokonaisurakka: 46 miljoonaa euroa, rakennusurakka 24 miljoonaa euroa

• Kerrosala: valmiina 16 936 m2, bruttoala 20 196 brm2

• Tilavuus: valmiina 76 100 m3

• Uusia tiloja: jauhonpölynpoisto 38 brm2, uusi ulkokeittiö 19 brm2, iv-konehuoneet 2 132 brm2

• Tilaaja: Helsingin Kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus

• Käyttäjä: Helsingin kaupungin opetusvirasto, majoitus- ja ravitsemusalan, elintarvikealaan, kotitalous- ja kuluttajapalvelujen sekä matkailu-, luonto- ja ympäristöalojen oppilaitos

• Rakennuttajakonsultti: HKR Rakennuttaja

• Pääurakoitsija: YIT Rakennus Oy

• Pääsuunnittelija: Teppo Pietarinen P&R Arkkitehdit Oy

Tummanvihreät alumiiniprofiilit komistavat rakennuksen ulkoseinää. Profiilien alkuperäinen malli löytyi Purson Siuron-tehtaiden arkistosta.
Tummanvihreät alumiiniprofiilit komistavat rakennuksen ulkoseinää. Profiilien alkuperäinen malli löytyi Purson Siuron-tehtaiden arkistosta.
Vastaava  mestari  Jari Partanen (vas.), työmaa­insinööri Jenni Sahlberg sekä katto- ja julki­sivutöitä johtava työnjohtaja Matteus Knuuti ovat tyytyväisiä työn etenemiseen aikataulun mukaan.
Vastaava mestari Jari Partanen (vas.), työmaa­insinööri Jenni Sahlberg sekä katto- ja julki­sivutöitä johtava työnjohtaja Matteus Knuuti ovat tyytyväisiä työn etenemiseen aikataulun mukaan.
Ahtaalla työmaalla on oltava tarkkana, että purettu materiaali saadaan nopeasti pois ja uutta tuodaan vain sitä mukaa kuin tarvitaan.
Ahtaalla työmaalla on oltava tarkkana, että purettu materiaali saadaan nopeasti pois ja uutta tuodaan vain sitä mukaa kuin tarvitaan.
Purkutöissä syntyy suuret määrät betonijätettä.
Purkutöissä syntyy suuret määrät betonijätettä.
350 vanhaa ikkunaa hiotaan, pinta­käsitellään ja eristetään, minkä jälkeen ne palvelevat seuraavat 40–50 vuotta.
350 vanhaa ikkunaa hiotaan, pinta­käsitellään ja eristetään, minkä jälkeen ne palvelevat seuraavat 40–50 vuotta.