Jakomäen suurhankkeessa purkutyön aikana pääurakoitsijan sekä elementtitehtaiden ja -asentajan työnsuunnittelu on voitu tehdä koordinoidusti ja pitkäjänteisesti.
Jakomäen suurhankkeessa purkutyön aikana pääurakoitsijan sekä elementtitehtaiden ja -asentajan työnsuunnittelu on voitu tehdä koordinoidusti ja pitkäjänteisesti.

Pitkä­jänteisyys antaa rakentamiselle ryhdin

Suunnittelijoiden ajoissa tekemä työ ja vankka projektinjohto edistää Helsingin Jakomäessä koko hankkeen tehokasta läpivientiä.

teksti risto pesonen kuvat Pekka Nieminen

Jakomäen suuri asuinrakennusprojekti Helsingissä etenee vauhdilla. Vanhana totuutena rakentamisessa on se, että hankkeet menevät useammin metsään töiden alussa kuin lopussa. Alun virheet kertautuvat ja haittaavat etenemistä pitkin matkaa aiheuttaen kustannusarvion totaalisen romuttumisen, mutta töpeksiminen viime metreillä saattaa tuoda vain pieniä myöhästymisiä ja lisäkustannuksia.

Jos siihen on uskominen, on Jakomäen hankkeella kaikki onnistumisen edellytykset ja tyytyväisiltä hankkeen osapuolet tuntuvatkin.

Rakennuttaja varmistaa luovutukset jo nyt

Jakomäentie 6:n suunnittelukilpailun ja -vaiheen tavoitteena oli selvittää, voidaanko purkamisella ja uudisrakentamisella saavuttaa taloudellisesti järkevällä tavalla selvästi parempaa asuinympäristöä kuin korjaamalla nykyisiä peruskorjaamattomia rakennuksia. Samalla haluttiin uudistaa Jakomäen kaupunkikuvallista ilmettä.

Tehty selvitys osoitti saavutetuksi asetetut tavoitteet ja rakennuttaja Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT, teki lopulliset ratkaisut hankkeen urakasta pari vuotta sitten.

Pääurakoitsijaa valittaessa syyskuussa 2014 arkkitehdin johdolla tehty suunnittelu oli valmis. Lisäksi purku-urakka antoi aikatauluun kaivatun tuumatuokion, jolloin toteutuksen eri vaiheet saatiin huolellisesti suunniteltua.

ATT:n projektipäällikkö Jari Kiesilä kertoo nuottien ulottuvan heillä jo luovutukseen asti, vaikka ensimmäiset muutot uusiin asuntoihin tapahtuvat aikaisintaan syksyllä 2016. Alkuaan oli suunniteltu ison urakan luovutuksen tapahtuvan kerralla, mutta hankkeen onnistumisen niin vaatiessa ei tilaaja sitäkään pitänyt kiveen hakattuna.

Niinpä Rakennusosakeyhtiö Hartelan aloitteesta käynnistynyt keskustelu vaiheittaisesta luovutuksesta, jossa viiden rakennuksen luovutus jaettaisiin turvallisesti käyttöönotettaviin osiin, on aloitettu. Silloin muutot saataisiin hajautetuksi taloittain ja portaittain.

”ATT:n toimintatapaan kuuluu loppupäänkin onnistumisen varmistamiseksi tilanneraportointi 15 viikkoa ennen luovutuspäivää. Urakoitsijan velvollisuutena on kutsua koolle osapuolet, jolloin tarkistetaan, onko hallittu virheetön luovutus mahdollinen sovitussa aikataulussa. Kenenkään etu ei ole nollavirheluovutuksen epäonnistuminen.”

Asuntojen toimivuus ohjasi suunnittelua

Arkkitehtuurikilpailuun kuuluneen kolmen ja kahden pienemmän rakennuksen, jotka myös sisällytettiin Hartelan urakkaan KVR-muotoisena, suunnitelmista pääosa valmistui Arkkitehtitoimisto Piirtan toimesta jo urakkalaskentavaiheessa eikä toistaiseksi niihin ole ilmennyt muutostarpeita.

”Toistuvuudella saadaan suuren kohteen suunnittelussakin merkittäviä etuja. Yhden rakennuksen kaikkien ratkaisuiden ja detaljien huolellisen läpikäynnin jälkeen voidaan soveltaen viedä seuraavia vauhdilla eteenpäin. Töitä hankkeen koon johdosta riittää kyllä tässäkin vaiheessakin runsaasti toteutuspiirustusten tarkistamisista työmaavalvontaan osallistumiseen”, kertoo pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Petri Piirta.

Jakomäen rakennukset ovat nykysuuntauksen mukaisesti täyselementtirakenteisia. Välipohjaratkaisuna on pääosin tavallinen ontelolaatta ja julkisivut ovat sandwichejä Jakomäen yleisilmeestä johtuen.

”Pitkät talot on jaettu osiin käyttämällä kahta eri väristä uritettua väribetonielementtiä julkisivuissa. Pihan puolella parvekkeiden taustaseinässä on käytetty puuta. Valoisat porrashuoneet saavat omat tunnusvärinsä.”

Jakomäen sivuitse kulkeva Lahdentie asettaa rakennusten ilmaääneneristykselle kovat vaatimukset. Kaavassa julkisivun desibeliarvoksi on esitetty 40 dB.

”Ikkunat Lahdentielle ovatkin tavanomaista enemmän ääntä eristävämpiä. Asumismukavuuteen ja asuntojen toimivuuteen on kiinnitetty muutenkin huomiota. Rakennukset ovat esteettömiä ja kaikissa huoneistoissa, myös kahden pienemmän rakennuksen lukuisissa yksiöissä on parveke. Talojen runkosyvyys, joka on vain kahdeksan metriä, on tehnyt mahdolliseksi toimivat pohjaratkaisut.”

Seuraa, miten Jakiksen työmaa etenee: www.rakennustaito.fi