MESTA

koonnut Sirkka Saarinen

Lähetä juttuvinkkisi: sähköpostiosoite@otavamedia.fi

Lasipalatsinaukion ilme uudistuu

Amos Andersonin uuden taidemuseon, Amos Rexin, rakentaminen sekä Lasipalatsin peruskorjaus Helsingin ydinkeskustassa käynnistyi tammikuussa 2016.

Lasipalatsiin sekä pääosin maan alle sijoittuvaan lisä­rakennukseen rakennetaan noin 10  000 neliömetrin tilat Amos Rexille. Lasipalatsiin sijoite­taan taidemuseon sisään­käynnit, museokauppa ja hallinnon työtilat. Näyttely- ja työtilat aputiloineen rakennetaan kahteen kerrokseen Lasipalatsinau­kion alapuolelle.

Uuden museon on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit, pääarkkitehtinaan Asmo Jaaksi. Museon rakentamisesta vastaa Haahtela-rakennuttaminen Oy kiinteistöosakeyhtiö Glaspalatset i Helsingfors Ab:n toimeksiannosta.

Lasipalatsin peruskorjaus kestää noin vuoden, jonka jälkeen liiketilat palaavat käyttöön. Aukion alle rakennettavan näyttelytilan ja Lasipalatsin museotilojen osalta työt jatkuvat vuoteen 2018.

Käynnissä olevassa maanrakennusvaiheessa Kreate Oy rakentaa perustukset ja tukee Lasipalatsin.

”Lasipalatsi on aikanaan rakennettu väliaikaiseksi rakennukseksi. Kukaan ei tiedä, minkälaisia perustuksia sieltä löytyy. Urakka on teknisesti sekäsijainniltaan haastavin, mitä olemme koskaan tehneet”, kertoo pohjarakennusurakan työpäällikkö Tommi Lehtola.

Keskeinen sijainti on huomioitava erityisillä toimenpiteillä. Muun muassa kaikki työmaalle tulevat tavarantoimitukset on etukäteen ilmoitettava, ja kuormat kulkevat ohjatun aikataulun mukaan.

Kreate toteuttaa urakan yhteistyössä osakkuusyhtiönsä KFS:n kanssa. KFS vastaa projektissa tukiseinistä ja suihkuinjektoinneista.

Auroran koulusta Espoon energia­tehokkain rakennus

Espoon Lippajärvelle valmistuu kesällä uusi, noin 7 400 bruttoneliön alakoulu-, päiväkoti ja neuvolarakennus. Kolmikerroksinen uudisrakennus on lähes passiivitalo.

Oikealla arkkitehtuurilla ja rakennusteknisillä ratkaisuilla Auroran koulussa päästään lähes nollaenergiatasoon. Tavoitteena on ollut läpäistä myös mahdollisesti vuonna 2018 voimaan tulevat uudet rakennusmääräykset.

Talon tiivis ja paksu run­ko vähentää lämmityksen tarvetta. Lämmitystehon tarve on keskimäärin 20 W/m2. Uusiutuvaa energiaa saadaan katolle asennettavilla aurinkopaneeleilla. Rakennuksen energiatehokkuusluokka on A (E-luku 77 kWh/m2a).

Talotekniikassa on pyrit­ty yksinkertaisuuteen. Rakennuksen ilmanvaihtoa on säädetty käyttövyö­hyk­­keiden mukaisesti, jolloin ne vastaavat paremmin tilan ilmamäärän tar­pee­­seen. Luonnonvaloa hyö­dynne­tään mahdolli­simman pal­jon. Toisaalta rakennusta myös suojataan yli­lämpenemiseltä. Valaistuksessa käytetään energiatehok­kaita ratkaisuja, liiketun­nisteita ja päivänvalo-oh­jausta.

Auroran rakennuttaja on Espoon kaupunki Tila­palvelut liikelaitos ja arkkitehtisuunnittelija Arkkitehdit Auer & Sandås Oy. Hankemuoto on jaettu urakka ja pääurakoitsija on NCC Rakennus Oy.

Auroran koulun rakentaminen alkoi helmikuussa 2015. Rakennus valmistuu heinäkuussa 2016 ja otetaan käyttöön elokuussa 2016.

Monitoimitalo Turkuun allianssimallilla

Caverionin ja NCC:n muodostama ryhmittymä, Visible, toteuttaa Turun Hirvensalon Syvälahteen allianssimallilla rakennettavan monitoimitalon. NCC vastaa monitoimitalon rakentamisesta ja Caverion talotekniikasta. ­Monitoimitalon on suunnitellut Verstas Arkkitehdit Oy.

Allianssimalli korostaa yhteistoimintaa, jossa kaikki osapuolet työskentelevät ­yhteisten tavoitteiden hy­väksi. Allianssimalli luo myös edellytykset innovointiin, ­kun osapuolet työskentelevät yhdessä ja informaatio on avointa”, ­kertoo NCC:n aluejohtaja Esa Lehmus­vuori.

LTU-Urakointi Oy on Vuoden 2016 Pintaurakoitsija

Vuoden 2016 Pintaurakoitsija -tunnustuksen sai helsinkiläinen LTU-Urakointi Oy. Valinnan tehnyt tuomaristo korosti etenkin yrityksen arvoja sekä sitoutumista laadun ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. LTU-Urakoinnin arvoja ovat ammattiylpeys, yhteistyökyky, vastuunotto, jatkuva kehitys ja kerralla kuntoon -periaate.

Yrityksellä on sekä ISO 9001 -laatusertifikaatti että ISO 14001 -ympäristösertifi­kaatti. Lisäksi se on saanut viime vuonna kunniamaininnan turvallisuusasioiden moitteettomasta hoidosta Uudenmaanpiirin työturvallisuuskilpailussa.

Noin 200 henkeä työllistävän LTU-Urakoinnin toimitusjohtaja Malek Bentaieb korostaa sitoutuneiden työntekijöiden ja pitkien asiakassuhteiden tärkeyttä. Hänen mukaansa rakentamisen laatua ja työturvallisuutta on helpompi edistää, kun tuntee kaikkien osapuolten käytäntöjä.

LTU-Urakointi on erikoistunut uudisasuntokohteiden tasoite- ja maalausurakointiin, mutta toimii myös toimitila- ja saneerausrakentamiskohteissa. Vuonna 2008 perustettu yritys on 14–15 miljoonan euron liikevaihdollaan yksi maan suurimmista rakennusmaalausurakoitsijoista.

Uusia lämpöpumppuja 60 000:n vuosivauhdilla

Viime vuonna asennettiin 60 000 uutta lämpöpumppua. Suomessa on Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU Ry:n tilaston mukaan nyt 730 000 lämpöpumppua, jotka tuottavat energiaa yli 5 terawattituntia vuodessa.

Lämpöpumppu on suosituin lämmitysmuoto uusissa pientaloissa, ja ne korvaavat myös vanhoissa taloissa öljy- ja sähkölämmitystä sekä kaukolämpöä. Kerrostaloissa ovat yleistyneet poistoilman lämpöä talteenottavat lämpöpumput, joilla pienennetään taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta jopa 50 prosenttia.

Konsulttitoimisto Gaia Oy:n selvityksen mukaan Suomessa on vuonna 2030 yhteensä 1,7 miljoonaa lämpöpumppua.

TEM selvitti harmaan talouden torjuntaa rakennusalalla

Työ- ja elinkeinoministeriö toteutti kyselyn harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tehostamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Aikaisempiin kyse­lyihin ver­rattuna harmaan talouden torjuntaan liittyvät näkemyk­set ovat rakennusalalla muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Toteutettujen toi­men­­piteiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti. Odotuksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta, kuinka Verohallinto pystyy hyö­dyntä­mään sille toimitettuja tietoja.

Tärkeimmäksi rakennus­alalla toteutetuista harmaan talouden vastaisista toimen­piteistä koettiin tilaajavastuulaki. Myös rakennustyömaiden kulunvalvontaa ja veronume­roita sekä ilmoitusvelvollisuuksia alihankkijoista ja työntekijöistä pidettiin tärkeinä. Työläimmäksi arvioitiin ilmoitusvelvollisuus työmaan työntekijöistä. Seuraavaksi eniten työtä aiheuttavat tilaajan ilmoitusvelvollisuus ja veronumerot sekä kulunvalvonta työmailla.

Hallinnollinen taakka korostuu etenkin pienissä yrityksissä, joissa ei ole omaa erityisosaamista eikä rutiineja harmaan talouden ilmiöiden havaitsemiseksi. Vaikka rakennusalan yrityskyselyssä osa vastaajista esitti koko ilmoitusmenettelyn purkamista, valtaosa katsoi, että menettely yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa on tarpeellinen. Kysymys on ennen kaikkea menettelyjen kehittämisestä erityisesti digitalisoinnin avulla.

Tarvittavista kehitystoi­men­piteistä rakennusalan yritykset olivat varsin yksi­mielisiä. Kärkeen nousivat ulkomaalaisille työnantajille asetettavat työnantajavelvoitteet sekä tilaajavastuu- ja hankintalain edellyttämien viranomais- ja vakuutustietojen saaminen sähköisesti ja veloituksetta. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että yhdelle viranomaiselle kertaalleen annettu tieto olisi samalla myös muiden viranomaisten käytössä.

Sekä Rakennusteollisuus RT että Rakennusliitto ovat yritysten kanssa yhtä mieltä listan kärjessä olevien toimenpiteiden tarpeellisuudesta.

Lasipalatsinaukion pintamateriaaleiksi on valittu asfaltti ja museon kattokumpuihin hohtobetoni, joka on lasia sisältävää väribetonia. Kumpuja voi käyttää katsomoina, estradeina tai oleskeluun.

Syvälahden monitoimitaloon tulee tilat noin 800 peruskoulu­ikäiselle koululaiselle, 140 päiväkotilapselle, kirjastolle, nuorisolle, kouluterveydenhoidolle ja neuvolatoiminnalle. Moni­toimitalon rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2016, ja se otetaan käyttöön syksyllä 2018.

MESTATILASTO

Rakentamisen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008)

Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten liikevaihto kasvoi marras-tammikuussa 8,8 prosenttia ja myynnin määrä 7,3 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin liikevaihto kasvoi 1,6 prosenttia. Liikevaihto kääntyi kasvuun vuonna 2014 ja kasvu on kiihtynyt edelleen vuoden 2015 aikana. Lähde: Tilastokeskus.

Rakentajien työttömyys laskussa

Rakentajien työllisyystilanne on parantunut sel­västi vuoteen 2015 verrattuna. Rakennusalan työttömyyskassan mukaan maaliskuun 2016 työttömyys oli rakennusalalla 22,8 prosenttia. Se on 2,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten.

Ansiosidonnaista päivärahaa sai sen mukaan 1 774 rakentajaa vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan maaliskuussa oli kuitenkin työttömänä edelleen 12 413 rakentajaa.

Työttömyys väheni Kymeä ja Itä-Suomea lukuun ottamatta varsin tasaisesti kautta maan. Kymessä rakentajien työttömyys lisääntyi maaliskuussa 1,6 prosenttia ja oli 25,8 pro­senttia. Itä-Suomessa nousu oli 0,3 prosenttia. Työttömyysprosentti siellä oli 28,8.

Eniten työttömyys laski maaliskuussa Keski-Suomessa: laskua oli 5,2 pro­sent­ti­yksik­köä, työttömyysprosentti oli 23,8. Oulussa laskua oli 4,6 prosenttia; Oulun alueen työttömyys oli maaliskuussa 24,8 prosenttia.

Alhaisin rakentajien työttömyysprosentti oli jälleen Uudeltamaalta, jossa 14,4 prosenttia rakentajista sai ansiosidonnaista päivärahaa. Tässä on vähennystä edellis­kuukauteen 2,3 prosentti­yksikköä.

Suomessa käytössä olevat lämpöpumput. Lähde: Suomen Lämpöpumppuyhditys.

31500

asunnon rakentamisen ennustetaan käynnistyvän vuonna 2016. Nousua edellisvuoteen ennakoidaan Rakennusteollisuus RT:n kevään suhdanne-ennusteessa kertyvän 1 000 asuntoa.

Pudas­-­järvelle hirsi- ja puurakentaminen on tietoisesti valittu imago- ja bränditekijä. Olemme tehneet laaja-alaisesti määrä­tietoista työtä puu­rakenta­misen edis­tämisessä ja aiomme sillä tiellä jatkaa, koska näemme siinä paljon mahdollisuuksia.”

Pudasjärven kaupunginjohtaja­ Tomi Timonen

124

Vuonna 2015 Suomeen raken­nettiin 124 uutta tuulivoimalaitosta. Niiden yhteiskapasiteetti on 379 MW. Suomen tuulivoima­kapasiteetti on nyt 1 005 MW ja 387 tuulivoimalaan. Tuulivoimalla tuotettiin vuoden 2015 aikana sähköä 2,3 TWh. Koko Suomen sähkönkulutuksesta katettiin 2,8 prosenttia.