Ramirentin projekti­päällikkö Marko Hiltunen manaa harmaana maanantaiaamuna liikennettä, joka on ollut jälleen kerran jumissa Helsingin sisääntuloteillä. Ruuhkan kruunasi tiellä poikittain ollut rekka, joka aiheutti kilometrien pituisen matelevan jonon ja monille myöhästymisen töistä.

Suomen suurimmalla työmaalla Pasilan Triplassa ei kuitenkaan myöhästellä. Sen takaa tarkoin suunniteltu ja sujuvasti soljuva työmaalogistiikka. Tavoite on kirkas: uusi Pasilan asema, loistelias kauppakeskus, asunnot 3 000 asukkaalle, hotelli ja modernit toimistotilat valmistuvat tarkasti aikataulun mukaan.

Ammattilaiset kehiin

Kierros työmaalla avaa kävijän silmät. Laajalla alueella on kolme ajoporttia, kymmenkunta purku­paikkaa ja kymmeniä varasto­alueita. ”Purkupaikat ja varastointialueet siirtyvät sitä mukaa kuin työmaa etenee. Tilanne elää jatkuvasti”, Hiltunen kertoo.

Kakkosportin tulee paikallavaluvaiheessa työmaan pohjoispuolen betoniautot sekä betonielementtejä ja raudoitteita, joita ylväästi liikkuvat puominosturit siirtävät asennuskohteisiin.

”Logistisesti työmaa alkaa toimia täydellä teholla maaliskuussa 2017, jolloin aletaan tehdä pysäköintilaitoksen sisätöitä. Tavaraa tulee silloin 24/7.”

Kolmosportilla on puolen päivän aikaa hiljaista, koska suurin osa tavaroista on tullut aamutuimaan. Betonikuormia ajetaan sen portin kautta, missä valutöitä tehdään.

”Betonia tulee holvivalupäivinä parhaimmillaan 150 kuormaa päivässä, kun toimimme kolmessa vuorossa. Elementtikuormat ovat toinen isompi tavaraerä runko­vaiheessa.”

Logistiikkajärjestelmän käyttöönottoon tarvitaan paljon yhteistyötä, sillä ulkoisen logistiikkaoperaattorin käyttö on monille osapuolille uusi asia.

”YIT:lle ja meille tämä on ensimmäinen ja todella iso hanke, jossa on paljon harjoiteltavaa ja sisäänajoa”, Hiltunen sanoo.

Työmaan rekisterissä on 480 yritystä. Aktiivisten yritysten määrä vaihtelee projektin eri vaiheissa muutamasta kymmenestä yli sataan. Ei ihme, että Triplan pääurakoitsija päätti hankkia ammattiapua työmaalogistiikkaan.

”Päädyimme ulkoisen logistiikkakumppaniin hankkeen koon vuoksi ja siksi, ettei meillä ole logistiikan erikoisosaamista. Valtava tavaramäärä ja purkupaikkojen niukkuus asettavat kovat vaatimukset”, YIT:n Triplan työmaasta vastaava tuotantojohtaja Pekka Luukkonen sanoo.

Tarkkuutta ja joustoa

YIT edellyttää, että kaikki tavaratoimittajat käyttävät NPL-nimistä logistiikanhallintajärjestelmää. Sitä käyttää työmaalla lisäksi Ramirentin väki, noin sata YIT:n työnjohtajaa sekä aliurakoitsijoiden logistiikkavastaavat.

”Logistiikkajärjestelmällä hallitaan koko työmaan liikennemääriä ja tavaravirtoja. Se tehostaa ja tuo ryhtiä sekä meidän omaan että alihankkijoiden toimintaan. Järjestelyjen ansiosta työmaasta on myös mahdollisimman vähän häiriötä Pasilan alueelle. Tähän päästään muun muassa sillä, että liikennettä hajautetaan ruuhka-aikojen ulkopuolelle”, Luukkonen sanoo.

Tietojärjestelmän avulla hallittu logistiikkapalvelu ei ole uusi keksintö. Suomalainen Evianet on kehittänyt jo yli sadalla työmaalla käytettyä NPL-tietojärjestelmää toistakymmentä vuotta. Ensimmäisen kerran se nähtiin Kampin kauppakeskuksen työmaalla 2004–2007.

”Järjestelmän juju on, että varausajoista pidetään kiinni: jos olet varannut purkupaikka ykkösen kello yhdeksän, siellä pitää olla silloin. Jos et ole, menetät purkuajan ja sinun pitää varata uusi aika. Järjestelmä luo ryhtiä koko työmaan toiminnalle, kun kaikki noudattavat yhdessä sovittuja sääntöjä”, Hiltunen sanoo.

Liian tiukkaa kuria työmaalla ei kuitenkaan noudateta, vaan logistiikka joustaa tarvittaessa.

”Tärkeintä on, että työt etenevät suunnitellusti. Emme tarraudu siihen, että logistiikkajärjestelmän ajoista pidetään kiinni”, Hiltunen pehmentää.

Paletti kasassa

Ramirentin organisoiman logistiikkapalvelun ansiosta betonielementtien toimittaja Suutarisen betonituotteen logistiikkavastaava ja elementtejä asentavan urakoitsijan työnjohtaja näkevät NPL-sovelluksesta, mitä tavaraa, milloin ja millekin purkupaikalle on tulossa.

”Sovimme purkuajan ja -paikan ensin puhelimitse ja sen jälkeen varaamme ne järjestelmästä. Isolla työmaalla tällainen järjes­telmä pitää tavarantoimituspaletin hyvin kasassa”, Suutarisen betonituotteen tehdaspäällikkö Juho Suutarinen sanoo.

Suutarinen varaa sovelluksesta puominosturiaikaa lastin purkuun ja purkua avustavat työntekijät. Suutarisen betonituote toimittaa työmaalle satoja kuormia parin seuraavan vuoden aikana, joten aikataulutettavaa riittää.

Logistiikkajärjestelmä kehittyy koko ajan sitä mukaa, kun siitä saadaan kokemuksia ja eri toimijat tulevat siihen mukaan.

”Alkukankeuksien jälkeen järjestelmä toimii nyt oikein mallikkaasti”, Suutarinen sanoo.

Varastointi minimiin

Ennen töiden aloittamista kaikki urakoitsijat käyvät Ramirentin logistiikkakoordinaattorin kanssa läpi työmaan logistiikan pelisäännöt.

”Isot toimijat tietävät tarkoin, paljonko heidän tekijänsä saavat viikossa valmista ja paljonko he tarvitsevat tavaraa. Tavaraa ei kannata tuoda ennakkoon yhtään enempää kuin on tarvis. Kuljetukset eivät ole ongelma, sillä tavaratoimittajat kuljettavat tämän kokoiselle työmaalle tavaraa hyvin joustavasti”, Hiltunen sanoo.

Urakoitsijat eivät kokemuksista viisastuneina ota tavaroita ennakkoon, vaan pyrkivät kaikin tavoin optimoimaan tavaralogistiikan. Ongelmia syntyy, jos työvaiheet viivästyvät ja tavarat on jo tuotu työmaalle.

”Jos tavara joutuu seisomaan kauan työmaalla, se joutuu helposti hukkaan tai on pahimmillaan käyttökelvotonta, kun sitä tarvitaan”, Ramirentin logistiikkakoordinaattori Olli Korpela sanoo.

Korpela on vastannut lukuisten työmaiden logistiikkapalveluita jo vuodesta 2010. Kokemusta on kertynyt muun muassa Ruotsalaisen Teatterin, Musiikkitalon, OP:n pääkonttorin ja HUSin alueen useista projekteista. Logistiikan erityiskoulutusta hän ei ole saanut, eikä sellaista ole tarjollakaan, vaan työ on opettanut tekijäänsä.

”Haastavinta tässä projektissa on se, että alue on monenlaisen liikenteen solmukohta. Työn aikana pitää huomioida työmaa-ajojen lisäksi rataliikenne, alueen ympärillä olevien katujen liikennejärjestelyt sekä kevyen liikenteen ohjaaminen uusille väylille”, Korpela sanoo.

Hyvin suunniteltu

Ennen työmaan avaamista sen logistiikan järjestelystä tehtiin työmaasuunnitelma, jossa määritellään muun muassa purku- ja varastointipaikat sekä kulkutiet työmaan eri vaiheissa.

”Ensi syyskuussa, kun meillä on täällä neljä työmaata yhtä aikaa käynnissä, kuormia tulee 100–180 päivässä. Siinä vaiheessa suurin osa tavarasta pitää toimittaa suoraan asennettaviksi, sillä purku- ja varastoalueet eivät silloin riitä tavaran pitkään varastointiin”, Marko Hiltunen sanoo.

Tarkennettu logistiikkasuunnitelma tehdään puoli vuotta eteenpäin. Sen lisäksi asioita käydään läpi päivittäin ja viikoittain.

”Logistiikan suunnittelun myötä osallistumme tiiviisti työmaan eri työvaiheiden suunnitteluun. Joka viikko istumme urakoitsijoiden kanssa alas, käymme läpi seuraavan viikon varastointi- ja logistiikkatarpeet ja viemme ne työmaasuunnitelmaan”, Hiltunen kertoo.

Työmaaparakin toisessa kerroksessa mallintaja Juuli Sildin suurella ruudulla risteilee työmaan pohjapiirroksen päällä valtava määrä erivärisiä viivoja.

”Kun työmaa muuttuu, pitää jatkuvasti suunnitella uusia reittejä sekä työmaan ulkopuolella että sen sisäpuolella”, Sild sanoo.

Tavaroiden varastointi helpottuu huomattavasti, kun Triplan pysäköintilaitos valmistuu kesällä 2017. Sinne voidaan varastoida muun muassa pääosa työmaan lvi-tarvikkeista.

”Logistiikan tärkeimmät tehtävät ovat tälläkin työmaalla, että tavara liikkuu oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja että paikat pysyvät täällä siisteinä ja turvalli­sina”, Hiltunen summaa. ■

palaute@digilehti.rakennustaito.fi